Liikennesektorilla eletään suurten muutosten aikaa, kun digitalisaatio ulottuu myös liikkumispalveluihin. Digitalisaatio tarjoaa uusia käyttäjälähtöisiä mahdollisuuksia uusien ja nykyisten liikennepalvelujen kehittämiseen. Samalla se kuitenkin luo myös uusia haasteita, joista yksi on palvelujen käytettävyys kaikille väestöryhmille. Liikennesektorilla ja laajemminkin rakennetun ympäristön kehittämisessä on jo vuosia tehty pitkäjänteistä työtä esteettömyyden edistämiseksi ja Design for all -ajattelun vahvistamiseksi. Myös uusia ja uudenlaisia digitaalisia liikenteen palveluja kehitettäessä on tärkeää, että ne ovat kaikkien väestöryhmien käytettävissä.

Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee parhaillaan toimenpideohjelmaa liikenteen ja viestinnän digitaalisten palveluiden esteettömyydestä. Linea oli yhdessä Avaava Oy:n, Allikko Oy:n ja Haglund Networks Oy:n kanssa laatimassa ohjelmaa palvelevaa taustaselvitystä liikenteen digitaalisten palveluiden esteettömyydestä. Selvitys lähestyi liikenteen digitaalisten palvelujen esteettömyyttä erityisesti MaaS-palvelukonseptin näkökulmasta, mutta sen toimenpide-ehdotukset koskevat suurelta osin myös perinteisiä liikennepalvelujen järjestämistapoja, joissa palvelun tuottaja tai järjestäjä itse myy matkan asiakkaalle.

Liikennepalvelujen asiakasliittymät ovat enenevässä määrin digitaalisessa muodossa. Uhkana on, että kuluttajat, joiden iästä, näkö- tai kuulovammasta, vieraasta kielestä tai muusta vastaavasta syystä on vaikea käyttää mobiililaitteita, syrjäytyvät. Sen ehkäisemiseksi on tärkeää, että digitaalinen esteettömyys otetaan huomioon sähköisten liikennepalvelujen suunnittelussa heti alusta alkaen. Tällöin varmistetaan, että mahdollisimman moni voi niitä käyttää. Esteettömien sovellusten lisäkustannukset ovat hyvin vähäisiä, ennemminkin on kysymys asian tiedostamisesta ja osaamisesta. Esteettömien digisovellusten lisäksi tarvitaan lisäpalveluja – esimerkiksi puhelinpalvelua tai vaihtoehtoisia myyntikanavia – niille, jotka eivät syystä tai toisesta digitaalisia palveluja pysty käyttämään. Sitä, kenen vastuulle lisäpalvelun tuottaminen kuuluu ja miten niitä voidaan järjestää, on tarpeen arvioida syvällisemmin.

Toinen erityisesti MaaS-palveluihin liittyvä haaste on sen varmistaminen, että asiakkaille suunnatut liikennepalvelujen ja -infran esteettömyyttä kuvaavat tiedot ovat myös MaaS-palvelujen tuottajien käytettävissä muiden matkaa koskevien tietojen tavoin. Keskeistä on varmistaa se, että liikennepalvelujen avoin data-arkkitehtuuri sisältää myös tarpeelliset esteettömyystiedot. Toiseen suuntaan haasteena on asiakkaan erityistarpeita koskevan tiedon välittäminen asiakkaan tilaamasta MaaS-palvelusta liikennepalvelun tuottajalle.

Esteettömyys MaaS-palveluissa

 

Haasteiden ohella MaaS-palveluiden kehittyminen myös luo uusia mahdollisuuksia esimerkiksi räätälöityjen esteettömyyslisäpalvelujen tarjoamiseen, erityisryhmille suunnattujen liikkumispalvelujen kehittymiseen, käyttäjien itsensä tuottamien esteettömyystietojen hyödyntämiseen sekä koko matkaketjun esteettömyyden hallintaan. Hyvä käytettävyys kaikille myös mahdollistaa ja on edellytys MaaS-palveluiden hyödyntämiselle yhteiskunnan järjestämien kuljetusten tehostamisessa.

 

Linea on ollut tiiviisti mukana Uudenmaan ELY-keskuksen kevyen liikenteen väylien ja alikulkujen esisuunnittelussa ja priorisoinnissa jo yli 10 vuotta. Edelleen käytössä olevan priorisointimenetelmän periaatteet kehitettiin vuonna 2003 ja tänä vuonna menetelmää hienosäädettiin uudemman kerran.

Hankekori päivitettiin nyt, koska viime vuosina tarpeet ja rahoitus eivät ole kohdanneet ja tämän takia tulee pyrkiä entistä parempaan hankkeiden priorisointiin. Nyt laaditussa päivityksessä mm. priorisointimenetelmään lisättiin uusia tekijöitä ja hankkeita poistettiin liikennemäärärajaan perustuen. Priorisointimenetelmä perustuu nykyisin neljään päätekijään: turvallisuuteen, käyttäjämäärään, koulumatkoihin ja erityisperusteisiin.

Vuoden 2016 tilanteessa hankekorissa on yhteensä noin 350 hanketta, joista 66 % sijaitsee Uudellamaalla, 20 % Kanta-Hämeessä ja 14 % Päijät-Hämeessä. Tärkeimmät 30 hanketta on nostettu A-luokkaan ja ELY-keskus edistää näitä hankkeita rahoitustasonsa mahdollistamissa rajoissa. Merkittäviksi hankkeiksi on nostettu myös 11 hanketta, jotka sijaitsevat kuntien asemakaavoitetuilla alueilla (K1-luokka). ELY-keskuksen rahoitusosuus A- ja K1-hankkeiden toteutuksessa on 0–50 % hankkeen kustannuksista.

Ohessa Uudenmaan ELY-keskuksen A- ja K1-luokan hankkeet kartalla.

a_k1_tls_pieni