Tammikuun puolessa välissä joukkoomme liittyi Marko Nyby Tampereelta. Hän on liikenteen ja logistiikan diplomi-insinööri sekä tietojärjestelmiin suuntautunut kauppatieteiden maisteri.

Marko on aiemmin toiminut projektipäällikkönä erityisesti rautatieliikenteeseen ja vaikutusten arviointiin liittyvissä suunnitteluprojekteissa. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi Kouvolan konttijunaterminaalin (RRT) Pitkät junat ja lastinkäsittely -osahanke sekä rataosien Tampere–Jyväskylä sekä Tampere–Pori/Rauma liikenteelliset tarveselvitykset. Lisäksi hän on toiminut asiantuntijana mm. erilaisissa liikennettä ja maankäyttöä yhdistävissä projekteissa sekä joukkoliikenneprojekteissa.

Marko Nyby toimii Linea Konsultit Oy:ssä projektipäällikkönä. Markon tulevat työt liittyvät verkollisiin tarkasteluihin, vaikutustarkasteluihin, palvelutasoselvityksiin, elinkeinoelämään sekä logistiikkaan, joukkoliikenteeseen ja rautateihin.

Markoa innostavat työtehtävät, joihin liittyy mahdollisuus parantaa erityisesti kaupunkiseutujen liikkumis- ja pendelöintimahdollisuuksia. Markoa kiinnostavat myös projektit, joiden tavoitteena on kaupunkilaisten elämänlaadun parantaminen esimerkiksi kestävämpiä kulkutapoja painottamalla.

Vapaa-ajallaan Marko seuraa raideliikenteen kehitystä ja syventyy sodanjälkeiseen poliittiseen historiaan sekä muuhun tietokirjallisuuteen. Marko harrastaa valo- ja videokuvausta, toisinaan myös auto- ja kopterikameralla. Markon voi tavata myös taidenäyttelystä, teatterista ja Tapparan seisomakatsomosta.

Tervetuloa joukkoomme!

Tieverkollinen selvitys valtatien 26 ja maantien 387 palvelutasosta, rooleista ja kehittämisestä on Linean uusin esimerkki palvelutasoajattelun viemisestä käytännön suunnitteluprojekteihin.

Valtatie 26 ja maantie 387 muodostavat keskenään vaihtoehtoisen reitin Haminan ja Lappeenrannan sekä laajemmin pääkaupunkiseudun ja itäisen Suomen välillä. Matka-ajat näillä reiteillä ovat hyvin lähellä toisiaan ja pienetkin muutokset väylien tie- ja liikenneolosuhteissa vaikuttavat autoilijoiden reittivalintoihin. Lisäksi valtatien 6 palvelutaso Kouvolan reitillä vaikuttaa pitkämatkaisen liikenteen reittivalintoihin valtateiden 6 ja 7 kesken. Nykyinen valinta Lappeenrannan ja Helsingin välisessä liikenteessä jakaantuu kolmen eri reitin kesken melko tasan, valtatien 26 ollessa suosituin. E18-tien moottoritieksi rakentamisen jälkeen autoilijat arvioivat käyttävänsä maantietä 387 nykyistä enemmän. Vastaavasti valtatien 6 rooli pitkämatkaisessa liikenteessä tulisi vähenemään.

Valtatien 26 ja maantien 387 liikennekäytävää kehittämällä halutaan turvata toimivat arjen matkat sekä edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä. Selvitystyössä tieverkon kehittämistavoitteiden lisäksi liikkumisen ja kuljetusten eri palvelutasotekijöille asetettiin tavoitteet, joita voitiin mitata tieosittain sopivilla indikaattoreilla. Tavoitetasot määriteltiin matka-ajalle, matka-ajan ennakoitavuudelle, liikenneturvallisuudelle, mukavuudelle/helppoudelle/hallittavuudelle, yhteysmahdollisuuksille sekä kuljetusten kustannustehokkuudelle.

Liikenneturvallisuustilanne on nyt molemmilla teillä erittäin huono ja asetetun palvelutasotavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan monipuolinen keinovalikoima ja paljon toimenpiteitä. Liikenneturvallisuuden lisäksi myös muut keskeiset palvelutaso-ongelmat pyritään ratkaisemaan vuoteen 2030 mennessä. Kuljetuksille jatkuvan 80 km/h-nopeustason varmistaminen vaatii monissa kohdin tien parantamista. Maantien 387 liikennemäärien kasvaessa talvihoidon tasonnosto vahvistaa omalta osaltaan sen palvelutasoa. Jatkossa valtatietä 26 ja maantietä 387 suunnitellaan ja kehitetään liikennekäytävänä.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus julkaisee joukkoliikenteen solmupysäkeistä uuden selvityksen, joka kattaa kaikki kolmen maakunnan tärkeimmät solmupaikat. Tavoitteena on selkeyttää pysäkkiverkkoa ja helpottaa matkaketjuja. Tekeillä on myös joukkoliikenteen palvelutason määritys. Linea Konsultit Oy on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen uusi yhteistyökumppani molemmissa projekteissa.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tavoitteena on selkeyttää pysäkkiverkkoa ja helpottaa matkaketjuja parantamalla tärkeimpien solmupaikkojen palvelutasoa yhteistyössä kuntien kanssa. Tätä tavoitetta edistääkseen ELY-keskus julkaisee syksyllä 2017 uuden joukkoliikenteen solmupysäkkiselvityksen, jonka toteuttivat Linean joukkoliikenneasiantuntijat Atte Mantila ja Sakari Somerpalo.

Työssä tunnistetaan Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien joukkoliikenneterminaalit sekä maantieverkon tärkeimmät ja liikennejärjestelmän kannalta merkittävimmät solmupysäkit, joissa tapahtuu paljon liityntöjä joukkoliikenteeseen ja kulkuvälineestä toiseen.

Uusi selvitys kattaa ensimmäistä kertaa kaikki kolmen maakunnan tärkeimmät solmupaikat, joiden kartoittaminen oli mittava urakka. ELY-keskuksen toimivalta-alueen maanteillä sijaitsee yli 6 900 linja-autopysäkkiä ja -asemaa, ja näiden lisäksi alueella on yhteensä 14 rautatieasemaa ja -seisaketta sekä kaksi lentoasemaa.

Selvityksessä pyrittiin erityisesti määrittämään selkeät ja pysyvät keskuspysäkit niihin kuntiin, joissa ei ole omaa linja-autoasemaa. Myös pysäkkien esteettömyystavoitteisiin on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota.

Toimiva solmupysäkkiverkko on yksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen keinoista edistää joukkoliikenteen toimijoiden yhteistoimintaryhmän (JOUSI) tavoitteita eli helpottaa matkustusta, madaltaa satunnaisen matkustamisen kynnystä ja houkutella joukkoliikenteelle uusia käyttäjiä.

Palvelutasomääritys käynnistyi loppukesällä

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on valinnut Linean kumppanikseen myös joukkoliikenteen palvelutason määritystyöhön, joka käynnistyi elokuussa. ELY-keskuksen tavoitteena on yhdessä alueen maakuntaliittojen ja kuntien kanssa luoda toteuttamiskelpoinen suunnitelma tulevasta palvelutasosta.

Palvelutasomäärittelyn avulla viranomainen ilmaisee, millaisia joukkoliikenteen palveluja alueella halutaan tarjota ja millaiseksi alueen joukkoliikennepalveluja pyritään kehittämään. Määritelty joukkoliikenteen palvelutaso luo perustan liikenteen järjestämiselle, suunnittelulle, rahoitukselle ja toteutukselle. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tämän hetkinen palvelutason määrittely on voimassa vuoden 2018 loppuun.

Linean Atte Mantilan kanssa palvelutasotyötä tekee WayStep Consulting Oy:n Henriika Weiste, jonka kanssa Linealla on pitkät yhteistyöperinteet. Atte antaa mielellään lisätietoja molemmista Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen uusista joukkoliikenneprojekteista, p. 0400 858170, etunimi.sukunimi@linea.fi.

Tänä vuonna opintomatkamme suuntautui Puolan rannikolle Gdanskiin ja Gdyniaan. Kaksipäiväisen retkemme aikana ehdimme tutustua molempiin kaupunkeihin ja oppia uutta niiden historiasta, tulevaisuudesta ja tietenkin liikennesuunnitelmista sekä -kulttuurista.

Gdynian kaupunki toivoo lisää pyöräilijöitä

Ensimmäisenä helteisenä matkapäivänämme pääsimme heti kokeilemaan kaupunkien välistä junayhteyttä, kun suuntasimme majapaikastamme Gdanskista vierailulle naapurikaupunkiin Gdyniaan. Junan ikkunasta saimme ihailla kaupunkimaisemia ja keväisten lehtimetsien vehreyttä.

Gdyniassa olimme sopineet vierailun kaupungin virastoon, jossa ystävälliset Pawel ja Ola esittelivät meille Gdynian kaupungin saavutuksia kestävän liikenteen edistämiseen liittyen. Saimme kuulla erilaisista EU-projekteista ja pyöräilynedistämiskampanjoista sekä tutustuimme myös muutama vuosi sitten uudistettuun liikenteenohjauskeskukseen, joka teki vaikutuksen reaaliaikaisine videokuvineen ja ruuhkamallinnusohjelmineen.

Liikenneaiheiden esittelyn jälkeen Pawel ja Ola johdattivat meidät kaupunkikävelylle. Vierailimme GdyniaInfoBoxissa, jossa pääsimme tutustumaan kaupunkikehityksen suunnitelmiin interaktiivisten kosketusnäyttöjen ja yksityiskohtaisen kaupunkipienoismallin kautta. Oppaamme johdattivat meidät myös satamaan ihmettelemään komeita purjelaivoja ja ihastelemaan maisemia pienelle kukkulalle, jolta laskeuduimme alas funikulaarin kyydissä. Loppupäiväksi hurautimme junalla paikalliseen turismin kehtoon Sopotiin, joka Gdanskin ja Gdynian kanssa yhdessä muodostaa kolmen kaupungin alueen (Trójmiasto).

Gdanskissa sekoittuvat eri kansallisuudet ja historialliset kerrostumat

Matkamme toisena päivänä tutustuimme Gdanskiin oppaan johdolla. Oppaallamme oli takataskussaan lukemattomia tarinoita, jotka kattoivat kaupungin salat pienistä yksityiskohdista rakennusten koristeellisissa julkisivuissa aina kuninkaiden vierailuihin ja poliittisiin suhmurointeihin saakka. Kuulimme Gdanskin tuhatvuotisesta historiasta keskiajalta nykypäivään: kaupungin synnystä, kehityksestä, tuhosta ja uudelleenrakennuksesta. Opimme sataman merkityksestä, merenkulkukansoista ja eri yhteiskuntaluokkien elosta kaupungissa. Gdanskia ovat historian saatossa asuttaneet ja hallinneet useat eri kansalaisuudet, joten hollantilaiset, ruotsalaiset ja saksalaiset ovat kaikki osaltaan vaikuttaneet Gdanskin kaupungin kehitykseen ja ilmapiiriin.

Autoilu pitää pintansa Puolassa

Gdansk on kaunis, siisti ja mukavan kokoinen kaupunki. Keskusta on rauhoitettu kävelijöille ja pyöräilijöille, ja autoliikenne kiertää vanhan kaupungin ja kävelykeskustan. Autoistuminen on ollut Puolassa viime aikojen trendi, ja ruuhkat vaivaavat kävelykeskustan ulkopuolella myös Gdanskissa. Oppaamme mukaan puolalaisille auton omistaminen on etuoikeus ja statussymboli, joten puolalainen hankkii auton, jos taloudellinen tilanne vain suinkin antaa myöten.

Pyöräily ei sitä vastoin Puolassa ole kovin suosittua. Esimerkiksi Gdyniassa silmiin pistikin, että vaikka mahdollisuuksia pyöräilyyn oli parannettu viimeaikoina huimasti muun muassa uusien pyöräilykaistojen ja pyöräpysäköintien muodossa, pyöräilijät puuttuivat katukuvasta miltei täysin. Matkan jälkeen tunsimme hieman uudenlaista ylpeyttä oman kotikaupunkimme pyöräbaanasta ja kaupunkipyöristä, ja etenkin pyöräilevistä kaupunkilaisista.