Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus julkaisee joukkoliikenteen solmupysäkeistä uuden selvityksen, joka kattaa kaikki kolmen maakunnan tärkeimmät solmupaikat. Tavoitteena on selkeyttää pysäkkiverkkoa ja helpottaa matkaketjuja. Tekeillä on myös joukkoliikenteen palvelutason määritys. Linea Konsultit Oy on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen uusi yhteistyökumppani molemmissa projekteissa.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tavoitteena on selkeyttää pysäkkiverkkoa ja helpottaa matkaketjuja parantamalla tärkeimpien solmupaikkojen palvelutasoa yhteistyössä kuntien kanssa. Tätä tavoitetta edistääkseen ELY-keskus julkaisee syksyllä 2017 uuden joukkoliikenteen solmupysäkkiselvityksen, jonka toteuttivat Linean joukkoliikenneasiantuntijat Atte Mantila ja Sakari Somerpalo.

Työssä tunnistetaan Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien joukkoliikenneterminaalit sekä maantieverkon tärkeimmät ja liikennejärjestelmän kannalta merkittävimmät solmupysäkit, joissa tapahtuu paljon liityntöjä joukkoliikenteeseen ja kulkuvälineestä toiseen.

Uusi selvitys kattaa ensimmäistä kertaa kaikki kolmen maakunnan tärkeimmät solmupaikat, joiden kartoittaminen oli mittava urakka. ELY-keskuksen toimivalta-alueen maanteillä sijaitsee yli 6 900 linja-autopysäkkiä ja -asemaa, ja näiden lisäksi alueella on yhteensä 14 rautatieasemaa ja -seisaketta sekä kaksi lentoasemaa.

Selvityksessä pyrittiin erityisesti määrittämään selkeät ja pysyvät keskuspysäkit niihin kuntiin, joissa ei ole omaa linja-autoasemaa. Myös pysäkkien esteettömyystavoitteisiin on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota.

Toimiva solmupysäkkiverkko on yksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen keinoista edistää joukkoliikenteen toimijoiden yhteistoimintaryhmän (JOUSI) tavoitteita eli helpottaa matkustusta, madaltaa satunnaisen matkustamisen kynnystä ja houkutella joukkoliikenteelle uusia käyttäjiä.

Palvelutasomääritys käynnistyi loppukesällä

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on valinnut Linean kumppanikseen myös joukkoliikenteen palvelutason määritystyöhön, joka käynnistyi elokuussa. ELY-keskuksen tavoitteena on yhdessä alueen maakuntaliittojen ja kuntien kanssa luoda toteuttamiskelpoinen suunnitelma tulevasta palvelutasosta.

Palvelutasomäärittelyn avulla viranomainen ilmaisee, millaisia joukkoliikenteen palveluja alueella halutaan tarjota ja millaiseksi alueen joukkoliikennepalveluja pyritään kehittämään. Määritelty joukkoliikenteen palvelutaso luo perustan liikenteen järjestämiselle, suunnittelulle, rahoitukselle ja toteutukselle. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tämän hetkinen palvelutason määrittely on voimassa vuoden 2018 loppuun.

Linean Atte Mantilan kanssa palvelutasotyötä tekee WayStep Consulting Oy:n Henriika Weiste, jonka kanssa Linealla on pitkät yhteistyöperinteet. Atte antaa mielellään lisätietoja molemmista Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen uusista joukkoliikenneprojekteista, p. 0400 858170, etunimi.sukunimi@linea.fi.

Tänä vuonna opintomatkamme suuntautui Puolan rannikolle Gdanskiin ja Gdyniaan. Kaksipäiväisen retkemme aikana ehdimme tutustua molempiin kaupunkeihin ja oppia uutta niiden historiasta, tulevaisuudesta ja tietenkin liikennesuunnitelmista sekä -kulttuurista.

Gdynian kaupunki toivoo lisää pyöräilijöitä

Ensimmäisenä helteisenä matkapäivänämme pääsimme heti kokeilemaan kaupunkien välistä junayhteyttä, kun suuntasimme majapaikastamme Gdanskista vierailulle naapurikaupunkiin Gdyniaan. Junan ikkunasta saimme ihailla kaupunkimaisemia ja keväisten lehtimetsien vehreyttä.

Gdyniassa olimme sopineet vierailun kaupungin virastoon, jossa ystävälliset Pawel ja Ola esittelivät meille Gdynian kaupungin saavutuksia kestävän liikenteen edistämiseen liittyen. Saimme kuulla erilaisista EU-projekteista ja pyöräilynedistämiskampanjoista sekä tutustuimme myös muutama vuosi sitten uudistettuun liikenteenohjauskeskukseen, joka teki vaikutuksen reaaliaikaisine videokuvineen ja ruuhkamallinnusohjelmineen.

Liikenneaiheiden esittelyn jälkeen Pawel ja Ola johdattivat meidät kaupunkikävelylle. Vierailimme GdyniaInfoBoxissa, jossa pääsimme tutustumaan kaupunkikehityksen suunnitelmiin interaktiivisten kosketusnäyttöjen ja yksityiskohtaisen kaupunkipienoismallin kautta. Oppaamme johdattivat meidät myös satamaan ihmettelemään komeita purjelaivoja ja ihastelemaan maisemia pienelle kukkulalle, jolta laskeuduimme alas funikulaarin kyydissä. Loppupäiväksi hurautimme junalla paikalliseen turismin kehtoon Sopotiin, joka Gdanskin ja Gdynian kanssa yhdessä muodostaa kolmen kaupungin alueen (Trójmiasto).

Gdanskissa sekoittuvat eri kansallisuudet ja historialliset kerrostumat

Matkamme toisena päivänä tutustuimme Gdanskiin oppaan johdolla. Oppaallamme oli takataskussaan lukemattomia tarinoita, jotka kattoivat kaupungin salat pienistä yksityiskohdista rakennusten koristeellisissa julkisivuissa aina kuninkaiden vierailuihin ja poliittisiin suhmurointeihin saakka. Kuulimme Gdanskin tuhatvuotisesta historiasta keskiajalta nykypäivään: kaupungin synnystä, kehityksestä, tuhosta ja uudelleenrakennuksesta. Opimme sataman merkityksestä, merenkulkukansoista ja eri yhteiskuntaluokkien elosta kaupungissa. Gdanskia ovat historian saatossa asuttaneet ja hallinneet useat eri kansalaisuudet, joten hollantilaiset, ruotsalaiset ja saksalaiset ovat kaikki osaltaan vaikuttaneet Gdanskin kaupungin kehitykseen ja ilmapiiriin.

Autoilu pitää pintansa Puolassa

Gdansk on kaunis, siisti ja mukavan kokoinen kaupunki. Keskusta on rauhoitettu kävelijöille ja pyöräilijöille, ja autoliikenne kiertää vanhan kaupungin ja kävelykeskustan. Autoistuminen on ollut Puolassa viime aikojen trendi, ja ruuhkat vaivaavat kävelykeskustan ulkopuolella myös Gdanskissa. Oppaamme mukaan puolalaisille auton omistaminen on etuoikeus ja statussymboli, joten puolalainen hankkii auton, jos taloudellinen tilanne vain suinkin antaa myöten.

Pyöräily ei sitä vastoin Puolassa ole kovin suosittua. Esimerkiksi Gdyniassa silmiin pistikin, että vaikka mahdollisuuksia pyöräilyyn oli parannettu viimeaikoina huimasti muun muassa uusien pyöräilykaistojen ja pyöräpysäköintien muodossa, pyöräilijät puuttuivat katukuvasta miltei täysin. Matkan jälkeen tunsimme hieman uudenlaista ylpeyttä oman kotikaupunkimme pyöräbaanasta ja kaupunkipyöristä, ja etenkin pyöräilevistä kaupunkilaisista.

(Päivitetty 13.6.2017)

Palvelutasoselvityksessä kehitettiin menetelmä ja määritettiin Uudenmaan ELY-keskuksen maantieverkon henkilöliikenteelle ja kuljetuksille tarjoama palvelutaso, palvelutasotavoitteet ja -puutteet. Tulokset kertovat yleispiirteisesti palvelutason parantamistarpeista.

Tarkastelun kohteena oli Uudenmaan ELY-keskuksen alueen maantieverkon keskeinen osa: päätiet ja merkittävät seututiet. Tiejaksoittain kuvattiin eri palvelutasotekijöitä indikaattoreiden avulla nykytilanteessa ja osin vuoden 2025 ennustetilanteessa. Eri palvelutasotekijöille asetettiin palvelutasotarpeisiin ja -odotuksiin perustuvat, tieluokasta ja väyläympäristöstä riippuvat tavoitetasot. Palvelutasopuutteet tuotettiin vertaamalla nykyistä ja ennustetilanteen palvelutasoa asetettuihin palvelutasotavoitteisiin.

Käyttäjälähtöistä palvelutasoajatteluun perustuvaa suunnittelua on viime vuosina kehitetty useissa liikennejärjestelmä- ja yhteysvälisuunnitelmissa. Tässä työssä hyödynnettiin niin valtakunnallisissa tutkimushankkeissa kuin alueellisissa selvityksissä kehitettyjä menetelmiä ja saavutettuja tuloksia. Uudenmaan ELY-keskuksen tieverkolle asetetut tavoitteet ovat linjassa samaan aikaan Liikennevirastossa valmisteilla olleen keskeisen päätieverkon toimintalinjatyön kanssa.

Palvelutasotavoitteiden täyttymistä arvioitin palvelutasotekijöittäin. Liikenneturvallisuudessa tavoitteen saavuttaminen on kaikista palvelutasotekijöistä haasteellisinta, 71 prosenttia tiepituudesta jää alle tavoitteen. Palvelutasotekijöitä, joiden kohdalla nykytilanteessa 10–20 prosenttia tiepituudesta alittaa tavoitetason ovat matka-aika, kuljetusten kustannustehokkuus sekä mukavuus/helppous/hallinta. Matka-ajan ennakoitavuus jää nykytilanteessa alle tavoitetason 8 prosentilla tiepituudesta, mutta alitus kasvaa 17 prosenttiin vuoden 2025 tilanteessa liikennemäärien kasvaessa.

Suurimmalla osalla Uudenmaan ELY-keskuksen maantieverkon tieosista vähintään yhden palvelutasotekijän tavoite jää saavuttamatta. Moniongelmaiseksi määriteltiin ne tieosat, joilla palvelutasotavoite alittuu vähintään kolmen eri palvelutasotekijän osalta. Moniongelmaisten osuus on melko tasainen eri tieluokilla, toimintaympäristöistä kaupunkijaksot ovat ongelmallisimpia.

Palvelutasoselvitykseen voi tutustua Uudenmaan Ely-keskuksen sivuilla.

Yhteenveto_kuljetukset_700px

Tammikuun alussa joukkomme täydentyi viestintäosaamisella, kun Outi Vartiainen aloitti työt Lineassa viestintäasiantuntijana. ”Erikoisalaani on liikenteen tutkimuksen ja kehittämisen viestintä, jonka parissa olen tehnyt töitä useamman vuoden ajan”, Outi kertoo.

Outi aloitti liikennealan viestinnän työt vuonna 2012 Liikennevirastossa t&k-lehti Liikenteen suunnan toimitussihteerinä, ja siirtyi sitten vastaamaan tutkimusverkosto Fintripin viestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta viestintäkonsulttina.

Lineassa Outi hoitaa Trafin tutkimusviestinnän koordinointia ja jatkaa Fintripin viestintätehtäviä. Liikennealassa Outia kiehtovat koko yhteiskuntaa koskettavat ilmiöt ja alan monipuolisuus.

Viestijänä sujuvuus ja selkeys ovat Outin johtotähtiä. ”Liikenteen tutkimus on erikoisala, josta saa aikaan vaikka kuinka kiemuraista tekstiä niin halutessaan. Monimutkaisistakin aiheista voi kuitenkin viestiä helppotajuisesti ja selkeästi”, Outi toteaa.

Vapaa-aikansa Outi viettää perheen ja ystävien parissa sekä pilatestunneilla.

Tervetuloa Outi!