Olemme päivittäneet tietosuojakäytäntömme ja -selosteemme vastaamaan uutta EU:n laajuista tietosuoja-asetusta.

Tietosuojaselosteisiimme pääset tutustumaan Yhteystiedot-sivulla.

Linea saa jatkoa RALA-sertifikaatille, joka arvioi muun muassa yrityksen johtamista ja kehittämistä sekä sopimus-, hankinta- ja projektitoimintaa. Sertifikaatin lisäksi Linea sai hiljattain RALA-pätevyyden, joka edellyttää tilaajavastuulain vaatimusten täyttymistä.

Linea läpäisi jälleen kirkkaasti RALA-sertifikaattiin sisältyvän laatujärjestelmän arvioinnin, ja sertifikaattia jatkettiin. Sertifikaatin edellytyksiin kuuluu, että yrityksen on vuosittain läpäistävä ulkopuolisen arvioijan toteuttama  yritystoiminnan laatujärjestelmän arviointi. Linean toiminnan seuranta, analysointi ja mittarointi katsottiin arvioinnissa hyvin hoidetuksi. Arvioija kiitti myös toiminnan aktiivista kehittämistä yrityksessämme. Voit tutustua Linean laatujärjestelmän kuvaukseen tästä.

RALA-sertifikaatin lisäksi Linea on saanut suunnittelupalvelujen RALA-pätevyyden. Pätevyys on ollut voimassa joulukuusta 2017 alkaen. RALA-pätevyydellä halutaan varmistaa, että kaikki tilaajavastuulain edellyttämät vaatimukset täyttyvät. Linea Konsultit Oy jatkaa myös Tilaajavastuu.fi -palvelun Luotettava Kumppani -ohjelmassa.

 

Tammikuun puolessa välissä joukkoomme liittyi Marko Nyby Tampereelta. Hän on liikenteen ja logistiikan diplomi-insinööri sekä tietojärjestelmiin suuntautunut kauppatieteiden maisteri.

Marko on aiemmin toiminut projektipäällikkönä erityisesti rautatieliikenteeseen ja vaikutusten arviointiin liittyvissä suunnitteluprojekteissa. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi Kouvolan konttijunaterminaalin (RRT) Pitkät junat ja lastinkäsittely -osahanke sekä rataosien Tampere–Jyväskylä sekä Tampere–Pori/Rauma liikenteelliset tarveselvitykset. Lisäksi hän on toiminut asiantuntijana mm. erilaisissa liikennettä ja maankäyttöä yhdistävissä projekteissa sekä joukkoliikenneprojekteissa.

Marko Nyby toimii Linea Konsultit Oy:ssä projektipäällikkönä. Markon tulevat työt liittyvät verkollisiin tarkasteluihin, vaikutustarkasteluihin, palvelutasoselvityksiin, elinkeinoelämään sekä logistiikkaan, joukkoliikenteeseen ja rautateihin.

Markoa innostavat työtehtävät, joihin liittyy mahdollisuus parantaa erityisesti kaupunkiseutujen liikkumis- ja pendelöintimahdollisuuksia. Markoa kiinnostavat myös projektit, joiden tavoitteena on kaupunkilaisten elämänlaadun parantaminen esimerkiksi kestävämpiä kulkutapoja painottamalla.

Vapaa-ajallaan Marko seuraa raideliikenteen kehitystä ja syventyy sodanjälkeiseen poliittiseen historiaan sekä muuhun tietokirjallisuuteen. Marko harrastaa valo- ja videokuvausta, toisinaan myös auto- ja kopterikameralla. Markon voi tavata myös taidenäyttelystä, teatterista ja Tapparan seisomakatsomosta.

Tervetuloa joukkoomme!

Tieverkollinen selvitys valtatien 26 ja maantien 387 palvelutasosta, rooleista ja kehittämisestä on Linean uusin esimerkki palvelutasoajattelun viemisestä käytännön suunnitteluprojekteihin.

Valtatie 26 ja maantie 387 muodostavat keskenään vaihtoehtoisen reitin Haminan ja Lappeenrannan sekä laajemmin pääkaupunkiseudun ja itäisen Suomen välillä. Matka-ajat näillä reiteillä ovat hyvin lähellä toisiaan ja pienetkin muutokset väylien tie- ja liikenneolosuhteissa vaikuttavat autoilijoiden reittivalintoihin. Lisäksi valtatien 6 palvelutaso Kouvolan reitillä vaikuttaa pitkämatkaisen liikenteen reittivalintoihin valtateiden 6 ja 7 kesken. Nykyinen valinta Lappeenrannan ja Helsingin välisessä liikenteessä jakaantuu kolmen eri reitin kesken melko tasan, valtatien 26 ollessa suosituin. E18-tien moottoritieksi rakentamisen jälkeen autoilijat arvioivat käyttävänsä maantietä 387 nykyistä enemmän. Vastaavasti valtatien 6 rooli pitkämatkaisessa liikenteessä tulisi vähenemään.

Valtatien 26 ja maantien 387 liikennekäytävää kehittämällä halutaan turvata toimivat arjen matkat sekä edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä. Selvitystyössä tieverkon kehittämistavoitteiden lisäksi liikkumisen ja kuljetusten eri palvelutasotekijöille asetettiin tavoitteet, joita voitiin mitata tieosittain sopivilla indikaattoreilla. Tavoitetasot määriteltiin matka-ajalle, matka-ajan ennakoitavuudelle, liikenneturvallisuudelle, mukavuudelle/helppoudelle/hallittavuudelle, yhteysmahdollisuuksille sekä kuljetusten kustannustehokkuudelle.

Liikenneturvallisuustilanne on nyt molemmilla teillä erittäin huono ja asetetun palvelutasotavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan monipuolinen keinovalikoima ja paljon toimenpiteitä. Liikenneturvallisuuden lisäksi myös muut keskeiset palvelutaso-ongelmat pyritään ratkaisemaan vuoteen 2030 mennessä. Kuljetuksille jatkuvan 80 km/h-nopeustason varmistaminen vaatii monissa kohdin tien parantamista. Maantien 387 liikennemäärien kasvaessa talvihoidon tasonnosto vahvistaa omalta osaltaan sen palvelutasoa. Jatkossa valtatietä 26 ja maantietä 387 suunnitellaan ja kehitetään liikennekäytävänä.