Suomen koulumaailma on viime vuosikymmeninä kokenut merkittäviä muutoksia. Kouluverkko on harventunut, koulujen oppilasmäärät kasvaneet ja koulut sijoittuvat aiempaa useammin keskustaajamiin. Uudenmaan ELY-keskuksen alueella on koulujen lähiympäristön liikenneturvallisuuteen kiinnitetty laajasti huomiota, mutta liikenneturvallisuutta lisääville toimenpiteille on edelleen tarvetta.

Linea toteutti Uudenmaan ELY-keskukselle selvityksen Uudenmaan ELY-keskuksen kouluselvitys – Maanteiden liikenneturvallisuus koulujen läheisyydessä. Työssä käytiin läpi maanteiden välittömässä läheisyydessä olevien 160 koulun lähiympäristöt. Työssä tarkasteltujen koulujen lähiympäristössä tapahtui vuosina 2018–2022 yhteensä 195 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta, joista 26 prosentissa oli osallisena varhaiskasvatus- tai kouluikäinen.

Koulukyselyn tulokset osoittivat, että pienemmissä kouluissa enemmistö oppilaista käytti koulukuljetuksia. Suuremmissa kouluissa oppilaat liikkuivat enemmän itsenäisesti, erityisesti jalan ja pyörällä. Rehtoreiden antamien tietojen sekä työssä suoritettujen maastokäyntien perusteella tien ylitysten turvallisuudessa ja jalankulku- ja pyöräily-yhteyksissä on parantamisen varaa. Myös ajoneuvojen nopeudet koulujen läheisyydessä aiheuttavat huolta.

Työssä esitettiin konkreettisia toimenpide-ehdotuksia onnettomuuksien vähentämiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Koulukohtaiset toimenpiteet voivat olennaisesti parantaa koululaisten turvallisuudentunnetta ja vähentää onnettomuuksia koulujen ympäristössä. Työ tarjoaa myös arvokasta tietoa kunnille niiden vastuulla olevien alueiden osalta.

Selvitys julkaistaan lähiaikoina.

Linean Seppo Lampinen luennoi tammikuun lopulla Espoon kaupunkisuunnittelijoille liikenteen ja maankäytön vuorovaikutuksesta otsikolla Ilmiöiden vuorovaikutus – suunnittelun vuorovaikutus.

Luento käsitteli liikenteen ja maankäytön yhteensovittamisen historiaa, pohti autoriippuvuutta ja auton asemaa yhteiskunnassa sekä liikkumisen teoriaa ja käytänteitä. Lisäksi käytiin läpi, mitä maakäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi edellyttää ja mitä tekijöitä sen taustalla vaikuttaa.

Tuoreessa väitöskirjassaan Oya Duman (Aalto-yliopisto 2023) toteaa, että maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi edellyttää suunnitteluprosessin asemointia tapauksen kontekstiin sekä tapauskohtaisten ja myös historiallisten tekijöiden tunnistamista. Todellista integrointia ei synny vain parhaita käytäntöjä soveltamalla, vaan luomalla ymmärrys suunnittelun ainutkertaisesta kontekstista. Tämä on haaste sekä kaavoittajille että liikennesuunnittelijoille.

Kiitämme yhteistyöstä kuluvana vuonna ja toivotamme rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2024.

Tuemme tänä vuonna joululahjoituksella vakavasti sairaita lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään yhdessä we4you-hyväntekeväisyysyhdistyksen kanssa.

Linea laati osana Turun kaupunkiseudun jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä vuonna 2023 Pyöräliikenteen seudullisten pääväylien tavoiteverkko -suunnitelman.

Suunnitelmassa on esitetty pitkän aikavälin tavoiteverkko ja sen tavoitteellinen laatutaso Turun MAL-kaupunkiseudun 13 kunnan alueen pyöräliikenteen seudullisten pääväylien osalta. Tavoiteverkko on laadittu palvelemaan ja ohjaamaan maankäytön suunnittelua, väylien suunnitteluhankkeita sekä yleisesti pyöräliikenteen yhteyksien kehittämistä. Työssä on ollut mukana Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus sekä kaupunkiseudun kunnat.

Suunnitelma on julkaistu Varsinais-Suomen liiton sivuilla.

Huomioidaanko lapsia tarpeeksi hyvin liikenteen ja liikkumisen suunnittelussa? Linean Mari Niemelä pyrki selvittämään diplomityössään, kuinka lapsiystävällistä liikennesuunnittelu Vantaalla on ja miten sitä voitaisiin edistää.

Mari valmistui maankäytön suunnittelun ja liikennetekniikan diplomi-insinööriksi Aalto-yliopistosta rakennetun ympäristön laitokselta vuoden 2023 keväällä. Diplomityössään Mari tutki lapsiystävällisyyden toteutumista Vantaan liikenteen ja liikkumisen suunnittelussa kaupunginosatasolla. Vantaa on mukana Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallissa, ja sitoutunut pitkäjänteisesti edistämään lapsen oikeuksia ja ottamaan lapset ja nuoret mukaan heitä koskevien asioiden suunnitteluun, toteutukseen, kehittämiseen, arviointiin ja päätöksentekoon. Mari arvioi kaavarunkosuunnitelmien avulla tämän toteutumista kolmella eri alueella Vantaalla.

Aktiivinen ja itsenäinen liikkuminen on lapsille olennaista terveyden ja kehityksen kannalta

Olennainen osa lapsiystävällisyyttä liikenteen ja liikkumisen suunnittelussa on lasten aktiivisen ja itsenäisen liikkumisen edistäminen. ”Lapsilla aktiivinen ja itsenäinen liikkuminen ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa, sillä lapset liikkuvat itse pääosin kävellen ja pyöräillen. Aktiivisten kulkumuotojen käyttäminen on tärkeää lasten terveyden kannalta. Itsenäinen liikkuminen taas on olennaista lasten kehitykselle. He oppivat parhaiten itse tutkimalla.”, Mari kertoo. ”Viime vuosikymmeninä sekä aktiivinen että itsenäinen liikkuminen on lapsilla vähentynyt. Tämän huolestuttavan ilmiön taustalla on tunnistettu olevan monia syitä, muun muassa autoilun sekä ympäristön koettujen vaarojen lisääntyminen.” Liikenteen ja liikkumisen suunnittelulla voidaan edistää lasten itsenäisen ja aktiivisen liikkumisen mahdollisuuksia huolehtimalla kävelyn ja pyöräilyn edellytyksistä sekä varmistamalla lapsille tärkeiden palveluiden saavutettavuus.

Lasten huomioinnin on lähdettävä suunnittelussa jo ylemmiltä tasoilta

Työssä tunnistetut lapsiystävällisen liikkumisympäristön teemat olivat lapsilähtöisyys, saavutettavuus, turvallisuus, terveellisyys sekä houkuttelevuus ja opastavuus. ”Näiden teemojen avulla tutkin Tikkurilan, Kivistön ja Hakunilan kaavarunkosuunnitelmia. Dokumenttianalyysiä täydensin haastattelemalla kaavarunkoja laatineita sekä suunnitelmia hyvin tuntevia suunnittelijoita.” Mari kertaa.

Moni suunnittelija koki kaavarunkotason olevan liian laaja lasten huomioinnille, mutta lasten korostaminen suunnitelmissa olisi tärkeää jatkosuunnittelun kannalta. ”Mikäli lapset huomioitaisiin hyvin jo ylemmällä suunnittelutasolla, olisi lapsiystävällisyyden edistäminen laajemmin helpompaa myös alemmilla suunnittelun tasoilla”, Mari kertoo. ”Lapsiystävällisyyden edistäminen ei voi myöskään tapahtua suunnittelussa vain perinteisesti lapsille ajatelluissa ympäristöissä, kuten päiväkotien tai leikkipaikkojen läheisyydessä. Lapsille toimiva ympäristö palvelee myös muiden käyttäjien tarpeita paremmin. Suunnitteluun pitäisi tuoda paremmin näkemys siitä, että lasten tila on kaikkien tila.”

Lapsiystävällisyyden vieminen kaikkien suunnittelutasojen läpi on tärkeää, jotta suunnitelmat synnyttäisivät myös toteutuessaan lapsiystävällistä liikkumisympäristöä. ”Kaavarunkosuunnitelmat eivät ole laillisesti kaupunkeja sitovia suunnitelmia, joten niissä lasten huomioiminen ei vielä takaa lapsiystävällisen liikkumisympäristön syntymistä. Kaavarungoilla kuitenkin ohjataan kaavoitusta, jossa laaditut suunnitelmat ovat laillisesti sitovia. Lapsilähtöinen näkökulma näkyy todennäköisemmin alemman tason suunnitelmissa, mikäli se on huomioitu hyvin jo kaavarunkotason suunnittelussa.”

Suunnitteluun lisää säännöllisyyttä ja vakiintuneita käytäntöjä

Yksi selvä kompastuskivi lapsiystävällisessä liikenteen ja liikkumisen suunnittelussa on säännöllisyyden ja vakiintuneiden käytäntöjen puute. Lasten erityinen huomiointi suunnittelussa vaatii tällä hetkellä suunnittelijoilta siis enemmän resursseja. Ylimääräisiä resursseja ei kuitenkaan yleensä ole, joten lasten huomiointi jää usein vielä melko satunnaiseksi.

Suunnittelun tueksi voisi esimerkiksi kerätä säännöllisesti kattavampaa tietoa lasten liikkumisesta. Usein liikkumiskyselyissä lapset ja nuoret on koottu yhdeksi ryhmäksi, vaikka ryhmän sisällä eri ikäisillä on hyvin erilaiset liikkumistarpeet ja -tottumukset.

Suunnitteluprosessin osaksi voisi ottaa lapsivaikutusten arvioinnin. Näin turvattaisi lasten huomiointi jokaisessa suunnitteluhankkeessa. Suunnitelmien seurannalla ja arvioinnilla lasten kannalta voitaisiin varmistaa, että suunnitelma luo mahdollisimman lapsiystävällistä ympäristöä myös toteutuessaan ja edistää asetettuja tavoitteita halutulla tavalla.

Suunnittelijoiden koulutus lapsen oikeuksista ja lasten huomioinnista taas takaisi laajemman tietämyksen asiasta. Vantaalla myös havaittiin, että lapsiin liittyviä linjauksia löytyy hyvin monista erilaisista strategioista sekä ohjelmista. Näiden yhteinen läpikäynti suunnittelijoiden kesken integroisi ne paremmin osaksi omaa jokapäiväistä työtä. Muutoin ohjelmien sisältö voi jäädä hyvin irralliseksi ja vaikeaksi omaksua omiin työtehtäviin.

Linea saa jatkoa RALA-sertifikaatille, joka arvioi muun muassa yrityksen johtamista ja kehittämistä sekä sopimus-, hankinta- ja projektitoimintaa.

Linea läpäisi keväällä suoritetun RALA-sertifikaattiin sisältyvän ulkopuolisen arvioijan toteuttaman laatujärjestelmän arvioinnin ja sertifikaattia jatkettiin. Linea sai kiitosta toiminnan laadun jatkuvasta ja järjestelmällisestä kehittämisestä.

Voit tutustua Linean laatujärjestelmän kuvaukseen tästä.

RALA-sertifikaatin lisäksi Linealla on ollut voimassa suunnittelupalvelujen RALA-pätevyys joulukuusta 2017 alkaen. RALA-pätevyydellä osoitetaan, että Linea on taloudellisesti, teknisesti ja resursseiltaan osaava ja luotettava kumppani. Linea jatkaa myös Vastuu Groupin Luotettava Kumppani -ohjelmassa.

Kesälomakausi on parhaimmillaan ja linealaisetkin suuntaavat pian kesäloman viettoon. Syksyllä jatketaan uusien ja jatkuvien projektien parissa. Kiitos alkuvuoden yhteistyöstä.

Oikein leppoisaa kesää kaikille!

Toukokuussa joukkoomme liittyi Mari Niemelä. Mari on juuri valmistunut Aalto-yliopistosta pääaineenaan maankäytön suunnittelu ja liikennetekniikka. Diplomityön Mari teki Vantaan kaupungille ja se käsitteli lasten huomioimista liikenteen suunnittelussa.

Lineassa Mari aloittaa avustavana liikennesuunnittelijana moninaisissa liikenteen ja liikkumisen kehittämisprojekteissa. Aiemmin hän on toiminut liikennesuunnittelijaharjoittelijana Vantaan kaupungilla, jossa hän oli mukana useissa erilaisissa liikennejärjestelmätason suunnittelutehtävissä muun muassa liikenneturvallisuuden ja sähköpotkulautojen parissa.

Maria kiinnostaa liikennealassa erityisesti kestävän liikkumisen edistäminen, liikennejärjestelmän tasa-arvoisuus kaikille käyttäjille sekä erilaiset uudet liikkumisratkaisut. ”Liikennejärjestelmän tulisi palvella paremmin erilaisia liikkumistarpeita tarjotakseen kaikille käyttäjille tasa-arvoiset liikkumismahdollisuudet”, Mari toteaa.

Vapaa-ajalla Mari nauttii ulkoilmasta, perheen ja ystävien kanssa ajan viettämisestä sekä silloin tällöin erilaisen lautapelien pelaamisesta.

Tervetuloa Mari!

Linea Konsultit laatii kouluteiden vaarallisuutta kuvaavia visualisointeja kuntien ja kaupunkien käyttöön. Visualisointien tavoitteena on helpottaa kasvatus- ja sivistyspalveluiden henkilöstön työtä koulukuljetusanomusten käsittelyssä sekä tarjota selkeää tietoa vaarallisuusluokittelun perusteista myös oppilaiden huoltajille.

Peruskoululaisella on lain mukaan oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen, jos koulumatka on viittä kilometriä pidempi tai jos matka muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Kuntien ja kaupunkien vastuulla on lain käytännön soveltaminen sekä koulukuljetuksia koskevista periaatteista päättäminen.

Visualisointi kokoaa ajantasaisen tiedon yhteen helppokäyttöiseen paikkaan. Nettiselaimessa toimivan karttapalvelun tueksi lopputuotteina valmistuvat myös koulukohtaiset koulumatkakortit sekä tiivis raportti ja esittelykalvosarja.

Voitte tutustua palveluumme Porvoon vaaralliseksi luokiteltujen kouluteiden nettikartasta.

Maaliskuussa valmistuneessa Väyläviraston Luontokato ja väyläverkot -selvityksessä käsitellään väylänpidon vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen sekä Väyläviraston toiminnan kehittämistarpeita luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.

Luonnon monimuotoisuus köyhtyy ihmisen toiminnan seurauksena. Valtakunnallisen liikennepolitiikan tavoitteissa ja linjauksissa luonnon monimuotoisuus ei ole tähän saakka ollut esillä. Tausta-aineistoissa luontokadon ehkäisytarve on kuitenkin tunnistettu ja jatkossa aihe nousee varmasti vahvemmin esille. ”Tähän saakka näkökulmana on pitkälti ollut haittojen minimointi väylähankkeita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Sen sijaan toimenpiteet luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi ja aiemmin aiheutettujen haittojen poistamiseksi eivät ole olleet samalla tavalla esillä”, toteaa projektipäällikkö Sakari Somerpalo Lineasta.

Väylänpito ja väyläverkot vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen sekä väylien rakentamisen, kunnossapidon ja fyysisten rakenteiden että myös väylien välittämän liikenteen kautta. Vaikutukset voidaan ryhmitellä kuuteen ryhmään, jotka kohdistuvat eri laajuudessa erilaisiin eläimiin, kasveihin ja luontotyyppeihin: estevaikutukset, liikennekuolemat, häiriöt, elinympäristön menetys, uudet luontoarvot sekä haitalliset vieraslajit.

Selvityksen toimenpide-ehdotukset käsittelevät mm. luontokatoa ja laajemminkin ympäristöä koskevien Väyläviraston toimintaperiaatteiden täsmentämistä, luonnon monimuotoisuutta koskevan tietopohjan parantamista ja tiedon hyödyntämistä väylänpidon strategisessa suunnittelussa, hankesuunnittelun ja hankearvioinnin kehittämistä luontokadon huomioon ottamisen näkökulmasta sekä väylänpidon suunnittelua tukevien, luontokatoa käsittelevien oppaiden tarvetta. Keskeiseksi uudeksi näkökulmaksi ehdotetaan toiminnan suuntaamista myös niin, että saavutetaan mahdollisimman suuri ympäristöhyöty sen sijaan, että rajaudutaan vain haittojen minimointiin.

Somerpalo luennoi aiheesta Väylät & Liikenne -päivillä maaliskuussa Hämeenlinnassa.

Lue lisää Väyläviraston sivuilta.

Sakari Somerpalo luennoi Väylät & Liikenne -päivillä Hämeenlinnassa maaliskuun lopussa aiheesta Luonnon monimuotoisuus ja väylänpidon suunnittelu. Sakari on toiminut projektipäällikkönä Väyläviraston tilaamassa selvityksessä Luontokato ja väyläverkot.

Pian julkaistavassa selvityksessä käsitellään väylänpidon vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen sekä Väyläviraston toiminnan kehittämistarpeita luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.

Päivitetty 14.3.2023: Luontokato ja väyläverkot -selvitys on nyt julkaistu ja on ladattavissa tästä linkistä.

Linea toteutti syksyn 2022 aikana Porvoon kaupungille liikenneanalyysejä, joissa hyödynnettiin droneilla kuvattuja videoita liikenteestä. Dronella kuvattuun videoon perustuvan liikenneanalyysityökalun avulla voidaan analysoida tarkasti liikennevirtoja ja yksittäisiä ajoneuvoja sekä luoda informatiivisia visualisointeja.

Linea kuvasi Porvoossa aamun saattoliikennettä Strömborska skolanin ja Albert Edelfeltin koulun saattoalueilla. Kuvausten avulla analysoitiin autoilijoiden, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikkumista alueella.

”Tulosten myötä Porvoon kaupungilla on tiedossa koulujen alueiden eri kulkumuotojen liikennemäärät sekä niiden käyttämät reitit. Tietojen avulla pystyttiin myös tunnistamaan kohdat, joissa eri kulkumuotojen liikennevirrat risteävät sekä saatiin tietoa ajoneuvoliikenteen nopeuksista.” kertoo projektipäällikkö Aleksi Krankka. Porvoon kaupunki hyödyntää analyysistä saatuja tietoja jatkossa suunnittelutyössään.