Liikennesektorilla eletään suurten muutosten aikaa, kun digitalisaatio ulottuu myös liikkumispalveluihin. Digitalisaatio tarjoaa uusia käyttäjälähtöisiä mahdollisuuksia uusien ja nykyisten liikennepalvelujen kehittämiseen. Samalla se kuitenkin luo myös uusia haasteita, joista yksi on palvelujen käytettävyys kaikille väestöryhmille. Liikennesektorilla ja laajemminkin rakennetun ympäristön kehittämisessä on jo vuosia tehty pitkäjänteistä työtä esteettömyyden edistämiseksi ja Design for all -ajattelun vahvistamiseksi. Myös uusia ja uudenlaisia digitaalisia liikenteen palveluja kehitettäessä on tärkeää, että ne ovat kaikkien väestöryhmien käytettävissä.

Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee parhaillaan toimenpideohjelmaa liikenteen ja viestinnän digitaalisten palveluiden esteettömyydestä. Linea oli yhdessä Avaava Oy:n, Allikko Oy:n ja Haglund Networks Oy:n kanssa laatimassa ohjelmaa palvelevaa taustaselvitystä liikenteen digitaalisten palveluiden esteettömyydestä. Selvitys lähestyi liikenteen digitaalisten palvelujen esteettömyyttä erityisesti MaaS-palvelukonseptin näkökulmasta, mutta sen toimenpide-ehdotukset koskevat suurelta osin myös perinteisiä liikennepalvelujen järjestämistapoja, joissa palvelun tuottaja tai järjestäjä itse myy matkan asiakkaalle.

Liikennepalvelujen asiakasliittymät ovat enenevässä määrin digitaalisessa muodossa. Uhkana on, että kuluttajat, joiden iästä, näkö- tai kuulovammasta, vieraasta kielestä tai muusta vastaavasta syystä on vaikea käyttää mobiililaitteita, syrjäytyvät. Sen ehkäisemiseksi on tärkeää, että digitaalinen esteettömyys otetaan huomioon sähköisten liikennepalvelujen suunnittelussa heti alusta alkaen. Tällöin varmistetaan, että mahdollisimman moni voi niitä käyttää. Esteettömien sovellusten lisäkustannukset ovat hyvin vähäisiä, ennemminkin on kysymys asian tiedostamisesta ja osaamisesta. Esteettömien digisovellusten lisäksi tarvitaan lisäpalveluja – esimerkiksi puhelinpalvelua tai vaihtoehtoisia myyntikanavia – niille, jotka eivät syystä tai toisesta digitaalisia palveluja pysty käyttämään. Sitä, kenen vastuulle lisäpalvelun tuottaminen kuuluu ja miten niitä voidaan järjestää, on tarpeen arvioida syvällisemmin.

Toinen erityisesti MaaS-palveluihin liittyvä haaste on sen varmistaminen, että asiakkaille suunnatut liikennepalvelujen ja -infran esteettömyyttä kuvaavat tiedot ovat myös MaaS-palvelujen tuottajien käytettävissä muiden matkaa koskevien tietojen tavoin. Keskeistä on varmistaa se, että liikennepalvelujen avoin data-arkkitehtuuri sisältää myös tarpeelliset esteettömyystiedot. Toiseen suuntaan haasteena on asiakkaan erityistarpeita koskevan tiedon välittäminen asiakkaan tilaamasta MaaS-palvelusta liikennepalvelun tuottajalle.

Esteettömyys MaaS-palveluissa

 

Haasteiden ohella MaaS-palveluiden kehittyminen myös luo uusia mahdollisuuksia esimerkiksi räätälöityjen esteettömyyslisäpalvelujen tarjoamiseen, erityisryhmille suunnattujen liikkumispalvelujen kehittymiseen, käyttäjien itsensä tuottamien esteettömyystietojen hyödyntämiseen sekä koko matkaketjun esteettömyyden hallintaan. Hyvä käytettävyys kaikille myös mahdollistaa ja on edellytys MaaS-palveluiden hyödyntämiselle yhteiskunnan järjestämien kuljetusten tehostamisessa.

 

Linea on ollut tiiviisti mukana Uudenmaan ELY-keskuksen kevyen liikenteen väylien ja alikulkujen esisuunnittelussa ja priorisoinnissa jo yli 10 vuotta. Edelleen käytössä olevan priorisointimenetelmän periaatteet kehitettiin vuonna 2003 ja tänä vuonna menetelmää hienosäädettiin uudemman kerran.

Hankekori päivitettiin nyt, koska viime vuosina tarpeet ja rahoitus eivät ole kohdanneet ja tämän takia tulee pyrkiä entistä parempaan hankkeiden priorisointiin. Nyt laaditussa päivityksessä mm. priorisointimenetelmään lisättiin uusia tekijöitä ja hankkeita poistettiin liikennemäärärajaan perustuen. Priorisointimenetelmä perustuu nykyisin neljään päätekijään: turvallisuuteen, käyttäjämäärään, koulumatkoihin ja erityisperusteisiin.

Vuoden 2016 tilanteessa hankekorissa on yhteensä noin 350 hanketta, joista 66 % sijaitsee Uudellamaalla, 20 % Kanta-Hämeessä ja 14 % Päijät-Hämeessä. Tärkeimmät 30 hanketta on nostettu A-luokkaan ja ELY-keskus edistää näitä hankkeita rahoitustasonsa mahdollistamissa rajoissa. Merkittäviksi hankkeiksi on nostettu myös 11 hanketta, jotka sijaitsevat kuntien asemakaavoitetuilla alueilla (K1-luokka). ELY-keskuksen rahoitusosuus A- ja K1-hankkeiden toteutuksessa on 0–50 % hankkeen kustannuksista.

Ohessa Uudenmaan ELY-keskuksen A- ja K1-luokan hankkeet kartalla.

a_k1_tls_pieni

Yksi Linean perustajista, Annu Korhonen, siirtyi syyskuussa 2016 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafiin johtavaksi asiantuntijaksi. Annun uudet tehtävät liittyvät tieliikenteen turvallisuuteen ja erityisesti liikenneturvallisuustoiminnan valtionapumenettelyyn. Liikennevakuutusmaksun osana oleva liikenneturvallisuusmaksu kun ohjataan jatkossa valtion talousarvioon, josta se myönnetään valtionavustuksina tieliikenteen turvallisuutta edistävään toimintaan. Tätä uutta valtionapuprosessia Annu alkaa suunnitella ja koordinoida. Lakisääteiset liikenneturvallisuustoimijat, kuten Liikenneturva, kuuluvat uuden valtionavustuksen piiriin, mutta muutoksen myötä syntyy uusi rahoitusinstrumentti myös alueellisen liikenneturvallisuustyön hankkeisiin ja tutkimuksiin.

– Onhan se jännittävää, kun pitkä konsulttiura vaihtuu virkamiestöihin, pohtii Annu. Trafi on Annulle tuttu talo, hän on jo monen vuoden ajan tehnyt konsulttina TK-toiminnan koordinointiin liittyviä tehtäviä. – Työhuonetta Lineassa siivotessa tuli eteen monenlaisia projekteja ja töitä, joiden myötä kertynyt yhteistyöverkosto on ilahduttavan laaja ja monipuolinen, toteaa Annu. Yhteistyö monien tuttujen kanssa varmasti jatkuu, etenkin tieliikenteen turvallisuuden teemoissa. Tästä lähtien Annun tavoittaa sähköpostista annu.korhonen@trafi.fi.

Linea toivottaa Annulle hyvää jatkoa ja onnea uusiin haasteisiin.

Kuulapeli veti Annunkin vakavaksi kesäpiknikillä 2015.

 

 

Linean tämänvuotisen kesäretken kohteina olivat Helsingin kantakaupungin uudet kaupunginosat Jätkäsaari ja Kalasatama. Samalla tutustuimme viime syksyn Hollanninmatkan teemaa jatkaen kaupungin ajankohtaisiin pyöräilyhankkeisiin.

Iltapäivän aluksi suuntasimme Jätkäsaareen, johon tutustuimme Jätkäsaari-projektin päällikön Matti Kaijansinkon johdolla. Entiselle satama-alueelle ja täyttömaalle rakentuva Jätkäsaari sijaitsee vain kivenheiton päässä Linean toimistolta, mutta alueen ja rakennushankkeen valtava koko ja rakentamisen hektisyys hahmottui meille vasta tutustumiskäynnin myötä. Nostureita ja työmaita on kaikkialla. Alueen länsiosaa hallitsevat laajat rakentamista odottavat täyttöalueet painopenkereineen. Käärmeen lailla kiemurteleva keskuspuisto erottaa itäosan pitkälti jo valmiit korttelit asukkaineen nyt rakenteilla olevasta keskiosasta. Ja kaiken tämän keskellä maailman toiseksi vilkkain matkustajasatama terminaalityömaineen.

Jätkäsaaren iso haaste on yhdistää 20 000 asukkaan ja 6 000 työpaikan arki sataman liikenteeseen. Länsisataman kautta kulkee parhaimmillaan 17 000 matkustajaa päivässä ja rekkaliikenne on vilkasta. Vaikka laivat tuottavat liikennettä, melua ja päästöjä, symbioosin uskotaan toimivan hyvin. Autoliikenne ruuhkautuu ajoittain, mutta muutaman, maksimissaan 10, minuutin viiveitä Kaijansinkko ei pidä isoina. Satamaliikenteessä on muutenkin varauduttava pieniin viiveisiin ja asukkaista suurin osa kulkee muilla tavoin. Jätkäsaari on kävely- ja pyöräilymatkan päässä keskustasta ja joukkoliikenteen runkona toimivat raitiovaunulinjat.

Jätkäsaaressa on pyritty viereistä Ruoholahtea kaupunkimaisempaan rakentamiseen. Alueen tuulisuus on otettu suunnittelussa huomioon mm. tuulitunnelitesteillä. Tuulensuojaa tarjoavia ratkaisuja ovat umpikorttelit sekä porrastetut katulinjat, joiden seurauksena kadunkulmiin syntyy hauskoja aukioita. Muita esittelykierroksesta erityisesti mieleen jääneitä asioita olivat jätteiden putkikeräysjärjestelmä, Jätkäsaaren maamerkiksi kohoava tornihotelli, Bunkkerin saneeraaminen asunnoiksi ja koulujakin palvelevaksi liikuntakeskukseksi sekä eläköityvien rokkareiden taiteilijakoti!

Jätkäsaaresta jatkoimme matkaa kohti Kalasatamaa. Suurin osa linealaisista oli matkalla omalla pyörällään, mutta rohkeimmat nappasivat alleen Helsingin upouudet kaupunkipyörät. Etukäteen hankitun käyttöoikeuden jälkeen pyörä oli helppo ottaa käyttöön ja ajo-ominaisuudetkin todettiin hyviksi. Tosin vaihteiden välitykset on valittu sellaisiksi, että ihan huippuvauhtiin pyörällä ei yllä, mutta vilkkaassa kaupunkiliikenteessä se onkin parempi ja turvallisempi ratkaisu.

Aluksi poljimme valmista Baanaa pitkin rautatieasemalle ja noteerasimme Kampin kohdalla kokeilukäytössä olevat uudenlaiset pyöräilyopasteet. Asemalta jatkoimme Kalasataman suuntaan pitkin suunniteltua baanareittiä, jonka toteutus vaatii vielä aika paljon rahaa ja rakentamista. Suunnitelmista löytyvät mm. pyörätunneli radan ali ja ratikka/pyöräsilta Hakaniemestä Kalasatamaan. Toivoimme hankkeille nopeaa toteutusta, sen verran vilkkaita, ahtaita ja polveilevia nykyiset väylät ovat.

Kalasatamassa olikin aika istua hetkeksi Ihanaan Kahvilaan katsomaan merimaisemaa ja tutkailemaan Laajasalon tulevan raitiotiesillan linjausta. Samalla ihmeteltiin Kalasataman keskuksen rakennuskompleksia ja alueen liikennesuunnitelmia, joissa kadut, ratikat, pyöräilijät, jalankulkijat ja metroradat risteilevät eri kerroksissa kauppakeskuksen ja tornitalojen alla, välissä ja sisällä.

Matkaa jatkettiin upouuden Isoisänsillan kautta Mustikkamaalle ja edelleen Kulosaaren puistotielle Itäväylän varteen. Itäbaanasuunnitelmien mukaan Kulosaaren puistotiestä rakennetaan Helsingin ensimmäinen pyöräkatu. Linean itäsuunnan työmatkapyöräilyosasto toivotti hankkeen pikaisesti tervetulleeksi, nykyjärjestelyt ovat vilkkaalle pyöräliikenteelle pahasti alimitoitetut ja turvattomat.

Paluumatkalla Kulosaaren sillan ja Kalasatamatyömaan läpi Sörnäisiin tutkimme metroradan varteen kaavaillun Itäbaanan suunnitelmia. Totesimme, että suunnitelmien mukaiset pyörätiejärjestelyt ovat monin paikoin haastavia ja kalliita. Tarpeellisia ne kuitenkin ovat ja lopulta aika pieniä ja vaatimattomia investointeja kaikkien Kalasataman alueen liikenneratkaisujen joukossa. Näiden virallisten loppupäätelmien jälkeen oli aika päättää opintomatka Teurastamon aurinkoiselle terassille.

 

helsinkiexcu_070616