Syyskuun puolivälissä teimme opintomatkan Hollannin Utrechtiin. Matkan teemana oli tietysti pyöräily ja siihen tutustuminen sujui parhaiten pyörällä polkien. Pyörän selästä oli samalla helppo tutustua laajempaan alueeseen ja pääsi mukaan siihen flow’hun, joka tuntuu liittyvän hollantilaisiin ja pyöräilyyn.

Pyörien paljouden lisäksi silmiinpistävää Utrechtin pyöräilyreitistössä oli pyörätieratkaisujen moninaisuus. Pyöräilyverkko oli hyvin kattava, mutta rakentui eri ympäristöissä hyvin erilaisista väyläratkaisuista. Pyöräilijän kannalta kulkureittien hahmottamista helpotti se, että pyörille tarkoitetuilla kaistoilla ja kaduilla päällyste, olipa se asfalttia tai kiveystä, oli pääsääntöisesti punainen päällyste. Myös opastus oli kattavaa ja oikean reitin löytymistä helpotti pyöräilyverkoston solmupisteiden numerointiin perustuva opastusjärjestelmä. Liittymissä ja tienylityskohdissa pyörien luonteva kulku oli mietitty ja liikennevaloristeyksissä oli useimmiten valot ja joskus jopa painonapit erikseen pyöräilijöille.

– Oli erillisiä pyöräteitä, pyöräkaistoja ja monenlaisia yhteisiä väyliä autojen kanssa. Kaikki tuntui toimivan hyvässä yhteistyössä. Ajatusmalli ei ollut niin mustavalkoinen, kuin välillä meillä tuntuu olevan. Siis niin, että autot autotiellä ja kevyenliikenteen väylä aina viereen, mietti Sakari Somerpalo Lineasta. Jos pyörät ja autot oli osoitettu samalle väylälle, autojen ajonopeudet oli sovitettu pyöräilyn ehdoilla ja prioriteetit osoitettu liikennemerkein. Liikenneratkaisuja olikin selkeästi suunniteltu aina miettimällä, mitä kulkumuotoa halutaan priorisoida ja muu liikenne järjestetään sitten sen ehdoilla. – Tuntui, että erilaiset hidaskadut, pyöräkadut, pyörätiet ja pyöräkaistat muodostivat saumattoman pyöräilyverkon, jossa oli helppo kulkea ja hiukan pitemmätkin matkat sujuivat huomaamatta. Tietysti myös kaupunkirakenne oli sellainen, että kaikki tarvittavat palvelut olivat saavutettavissa pyörällä, Sakari jatkaa.

Oppaamme, Utrechtin pyöräilyohjelman vastaava Herbert Tiemens, esitteli meille pyöräilyn ja pyöräteiden kehitystä Hollannissa ja kertoi hauskoja yksityiskohtia aiheesta. Utrechtissa on esimerkiksi Hollannin vanhin pyörätie Maliebaan, joka on rakennettu jo 1885 erottamaan pyöräilijät kävelijöiden joukosta. Pyöräilyn suosio hollantilaisten keskuudessa kiteytyi yhteen pieneen sanaan: iloon. Pyöräily yksinkertaisesti tuottaa hollantilaisille iloa. Toki myös joustavuus, asioinnin helppous ja nopeus, ulkoilma ja terveysvaikutukset nousivat esille. Säännöt ovat selkeät ja lyhyet: pysähdy punaisiin valoihin, pysy oikealla, ei pyöräilyä jalkakäytävällä, noudata etuisuussääntöjä ja parkkeeratessasi kunnioita muita. Oppaamme kertoi, että erilaisia lakeja on, mutta niihin suhtaudutaan letkeästi. – Ajatuksella, että kaikkea ei tarvitse säädellä vaan yhdessä toimimalla asiat hoituisivat ja liikenneympäristö suunniteltaisiin ohjaamaan käyttäytymistä, voisi meilläkin olla käyttöä – varsinkin nyt kun normien purku on muutoinkin yhteiskunnassa esillä, pohtii Sakari. Olisiko tässä meilläkin opittavaa?

Yhtä silmiinpistävää kuin pyörien ja pyöräteiden moninaisuus, oli pyöräilijöiden ja mukana kulkevien tavaroiden paljous ja monipuolisuus. Pyörien varustelu oli mitoitettu arjen tarpeiden mukaan ja sitä hallitsi käytännöllisyys. Tavarakoreissa kulki ostoskassien ja koirien lisäksi niin työ- ja koulupaperit kuin kukat, lahjat ja urheiluvälineetkin. Myös lapset kulkivat vaivattomasti mukana: pienimmät etuistuimissa ja hieman isommat takapakkarilla. Taikka koko lapsikatras tavarapyörän kyydissä. Pyöräpysäköinnille oli monipuolisesti vaihtoehtoja niin kanavien kaiteissa, asemien suurissa pyöräparkeissa ja keskustan liikerakennusten pienemmissä pysäköintitiloissa, joita oli useita Utrechtin keskusalueella.

Liikenteen aiheuttamat maailmanlaajuiset päästöongelmat ovat yleisesti tiedossa, mutta harva tulee ajatelleeksi, miten oma työpaikka voisi vähentää myös paikallisia liikennehaittoja. – Erilaiset vaihtoehdot yksin omalla autolla ajettujen työmatkojen korvaamiseksi pienentävät pysäköintikustannuksia, vähentävät työpaikan lähiympäristön liikennemelua ja ruuhkautumista ja parhaassa tapauksessa myös työntekijöiden sairauspoissaoloja, luettelee Linean Atte Mantila. Ympäristön kannalta kestävien kulkutapojen edistämistä kutsutaan liikkumisen ohjaukseksi, ja sen tavoitteena on vaikuttaa ihmisten liikkumisvalintoihin. Liikkumisen ohjaus perustuu erityisesti pehmeisiin keinoihin, kuten tiedottamiseen ja vaihtoehtojen tarjoamiseen, ja on siksi moniin muihin keinoihin verrattuna helposti hyväksyttävää ja edullista. – Meitä linealaisia on jo useita vuosia kannustettu erilaisin keinoin, kuten joukkoliikenteen työmatkaseteleillä kestävään työmatkaliikkumiseen. Tänä kesänä panostuksemme huomioitiin myös HSL:n Työpaikka, joka liikuttaa -sertifikaatilla, Atte jatkaa.

Myös Linea Konsultit Oy:n toimitusjohtaja Reijo Helaakoski on tyytyväinen tehtyyn työhön: ”Henkilökunnan hyvinvointi on olennainen osa yrityksemme toimintastrategiaa, ja liikkumisen ohjaus sopii yhtenä keinona siihen hyvin. Itse pidän erityisesti työmatkapyöräilystä, joka käynnistää aamuni vauhdikkaasti ja parantaa työssä jaksamista. Olemme osallistuneet jo monena vuonna Kilometrikisaan, jossa oli tänä vuonna yhteensä 2 263 joukkuetta. Nelihenkinen kisaporukkamme polki kesän aikana yhteensä 7 400 kilometriä ja säästi CO2-päästöjä yli 1 290 kg!”

Linean muuttaessa nykyisiin tiloihin Helsingin Kamppiin, mietittiin sijainti niin, että liikenneyhteydet olisivat mahdollisimman hyvät niin työntekijöiden kuin asiakkaiden ja yhteistyökumppaneidenkin osalta. Keskeinen sijainti mahdollistaa tällä hetkellä kaikkien työntekijöiden työssäkäynnin ja monet työasiamatkat ilman omaa autoa ja yritys pystyi irtisanomaan oman autopaikan vähäisen käytön vuoksi. Bussit, ratikat, metro, rautatieasema ja City Car Clubin yhteiskäyttöautot ovat kaikki kävelyetäisyydellä toimistosta.

Atte kertoo, että Linea Konsulteilla käytettiin elokuussa työntekijöiden liikkumiskyselyn toteuttamiseen ensimmäistä kertaa HSL:n Työmatkalaskuria. – Sen avulla saimme taustatietoa esimerkiksi kulkutavoista, mielipiteistä ja tyytyväisyydestä sekä muutospotentiaalista. Näitä tietoja pystymme hyödyntämään päivittäessämme liikkumisen ohjaussuunnitelmaamme ja pohtiessamme seuraavia kehityskohteita.

Vastuullisuus ja ympäristön huomioiminen ovat kasvavia trendejä, ja työpaikkojen liikkumisen ohjaus nostaa jatkuvasti suosiotaan myös imago- ja rekrytointisyistä. Työpaikan koko ei rajoita kestävään liikkumiseen kannustamista, koska toimenpiteitä löytyy laidasta laitaan ja niistä voidaan valita juuri omiin tarpeisiin sopivimmat vaihtoehdot. Miten teidän työpaikallanne kannustetaan tulemaan töihin?

Me Linea Konsultit Oy:ssä olemme jo vuosia tehneet monenmoisia tieliikenteen turvallisuuteen liittyviä projekteja. Tälläkin hetkellä, syksyllä 2015, on käynnissä liikenneturvallisuussuunnitelmien laadintaa moneen kuntaan ja kaupunkiin.

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelman laadinta etenee hyvää vauhtia. Kokousreissut kauniiseen Loviisaan ovat antoisia, toimintaa ideoidaan innostuneesti ja laajasti eri hallintokuntien kanssa. Liikenneympäristön parantamistarpeita on saatu kartalle kymmeniä ja kymmeniä. Samalla on pohdittu Liikenneviraston ”Mopon paikka liikenneympäristössä” -ohjeen mukaisesti myös moporeittejä – missä mopoilu voidaan edelleen sallia pyöräteillä ja missä ne tulisi ohjata ajoradalle.

Luoteis-Pirkanmaan neljään kuntaan laadittava liikenneturvallisuussuunnitelma valmistuu alkuvuodesta. Syksyn ikävät suojatieonnettomuudet ovat olleet mielessä, kun konsultin ja tilaajapuolen asiantuntijoiden kanssa on maastossa käyty hankalimpia paikkoja. Suojateiden turvallisuuden parantaminen on ykkösasia! Luoteis-Pirkanmaalla oman erityispiirteensä tuo vilkas kolmostie, jonka laajempi parantaminen tapahtuu vasta joskus tulevaisuudessa. Niinpä liikenneturvallisuussuunnitelmassa on tärkeää etsiä ja löytää ensiapua pahimpiin paikkoihin.

Etelä-Kymenlaaksossa on sielläkin käynnistynyt liikenneturvallisuussuunnitelman laatiminen Linea Konsultit Oy:n vetämänä. Parhaillaan käydään läpi suuren suosion saaneen asukaskyselyn tuloksia läpi. Vastauksia tuli viiden kunnan asukkailta yli 3 000, mikä kertoo siitä, että oman asuinympäristön turvallisuus on meille kaikille tärkeää.

Kuntien ja seutujen liikenneturvallisuusasioihin perehtyessämme parasta on huomata, kuinka laajasti asia koskettaa ja kiinnostaa kuntalaisia ja eri alojen virkamiehiä. Meillä kaikilla on kokemus vaaratilanteesta liikenteessä tai turvattomalta tuntuvasta paikasta. Taitojen, tietojen, ymmärryksen ja asenteiden kautta syntyy vastuullinen ja muut huomioiva liikennekäyttäytyminen. Kun sitten vielä liikenneympäristö luodaan sellaiseksi, että se on selkeä ja käy yksiin nopeusrajoitusten ja muiden sääntöjen kanssa, niin ollaan jo pitkällä. Sitä kohti siis!

Linea Konsultit Oy on päivittänyt Uudenmaan ELY-keskukselle vuosituhannen vaihteessa laaditut maantieverkon laajuustarkastelut. Toimintaympäristö on muuttunut 2000-luvulla merkittävästi, kun taajama-alueet ovat laajentuneet ja monella maanteillä paikallisen liikenteen rooli on kasvanut. Näin osa väylistä ei enää täytä maantien kriteerejä, ja ne tulisi asemakaavoituksen edetessä muuttaa kaduiksi. Tarkastelemalla teiden verkollista asemaa ja liikenteellistä merkitystä yhtenäisin kriteerein pyrittiin löytämään ne tiejaksot, joiden osoittaminen ja säilyttäminen asemakaavoissa maanteinä on perusteltua merkittävän seudullisen liikenteen näkökulmasta. Näiden tiejaksojen parantamisratkaisuissa korostuu myös seudullinen merkittävyys.

Selvityksen tuloksena laadittiin päivitetty ehdotus Uudenmaan ELY-keskuksen maantieverkon seudullisesta merkityksestä. Maantieverkko jaettiin kartalla kolmeen luokkaan:

  • Päätiet ja muu seudullinen tieverkko, kaavoissa LT-alue (kartassa punaisella)
  • Seudullinen tieverkko, vähäinen merkitys seututienä, kaavoissa joko LT-alue tai katualue (kartassa pinkillä)
  • Paikallinen tieverkko, kaavoissa katualue (kartassa mustalla)

Nyt tehty tarkastelu maantieverkon seudullisesta merkityksestä, eikä myöskään kaavamerkintä, vielä muuta tien hallinnollista luokkaa, vaan asia vaatii kadunpitopäätöksen.

Linkki raporttiin

(päivitetty 28.9.2015)

Varsinais-Suomeen valmistui vuoden 2014 lopulla kaksi yhteisessä valmisteluprosessissa laadittua liikennejärjestelmäsuunnitelmaa: koko maakunnan kattava Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035+ sekä Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjestelmäsuunnitelma.

Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma tarkentaa vuonna 2012 valmistunutta Turun seudun rakennemallia liikenteen osalta. Suunnitelman lähtökohdaksi otettiin kaupunkiseudun tarkastelu alueellisesti toistensa kanssa limittyneinä jalankulku-, pyöräily-, joukkoliikenne- ja autokaupungin järjestelminä. Eri kulkutapojen tarjoaman palvelutason analyysin kautta edettiin määrittämään toimenpiteet jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupungin vahvistamiseksi, autoliikenteen ruuhkautumisen hillitsemiseksi ja elinkeinoelämän kuljetusten toimivuuden turvaamiseksi.

Varsinais-Suomen liikennestrategia keskittyi tarkastelemaan maakunnan ja sen eri osien saavutettavuutta ja pääliikenneyhteyksien tarjoamaa palvelutasoa. Suunnitelman runkona olivat keskusten välisten yhteyksien palvelutasotarkastelut, jossa kuvattiin liikkumisen ja kuljetusten palvelutasotekijöiden nykytilaa ja kehitystä, asetettiin palvelutasotavoitteet ja näiden pohjalta määritettiin kehittämistarpeet.

Konsultteina molemmissa suunnitelmissa toimivat Strafica Oy ja Linea Konsultit Oy. Suunnitelmat on julkaistu Varsinais-Suomen liiton nettisivuilla.

Varsinais-Suomen liikennestrategian valmistumisen jälkeen Linea jatkoi työtä laatimalla toimenpiteiden tarkemman toteuttamissuunnitelman sekä jatkuvan liikennejärjestelmätyön vuosikellon. Toimenpidesuunnitelma määrittää toimenpiteiden tavoitteelliset suunnitteluvaiheet ja toteutusajankohdat tarkemmin seuraavan viiden vuoden jänteellä. Vuosikello puolestaan aikatauluttaa liikennejärjestelmätyön tehtävät kalenterivuoden aikana. Tavoitteena on käynnistää maakuntatason jatkuva liikennejärjestelmätyö sekä kytkeä liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteiden ja liikennejärjestelmän tilan seuranta kiinteästi valtio- ja kuntaosapuolten omien toiminta- ja taloussuunnitelmien valmisteluun.

Turun kaupunkiseudulla jatkuvasta liikennejärjestelmätyöstä on jo pitkät perinteet ja toiminta valmiiksi organisoitua. Vuoden 2015 alussa Linea valittiin liikennejärjestelmätyön asiantuntijakonsultiksi. Liikennejärjestelmäsuunnitelman toteutumisen seurannan ja edistämisen ohella alkuvaiheen tärkeimpiä tehtäviä ovat uuden MAL-hankeohjelman valmistelu sekä kaupunkiseudun liityntäpysäköinnin kehittämistarpeiden ja mahdollisuuksien selvittäminen.

Linean ja Stafican yhteistyö jatkui keväällä 2015 valmistuneessa Satakunnan maakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoin Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa keskeisenä lähtökohtana olivat keskusten välisten yhteyksien palvelutasotarkastelut, joiden kautta tunnistettiin tärkeimmät liikennejärjestelmän kehittämistarpeet. Suunnitelman tiivistelmä on julkaistu Satakuntaliiton nettisivuilla.

Parhaillaan Linea toimii asiantuntijakonsulttina ja sihteerinä myös Kanta-Hämeen, Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen jatkuvissa liikennejärjestelmäprosesseissa. Myös Satakunnassa on jatkossa tavoitteena etsiä sopiva malli jatkuvalle maakuntatason liikennejärjestelmätyölle.