Linea Konsultit Oy on päivittänyt Uudenmaan ELY-keskukselle vuosituhannen vaihteessa laaditut maantieverkon laajuustarkastelut. Toimintaympäristö on muuttunut 2000-luvulla merkittävästi, kun taajama-alueet ovat laajentuneet ja monella maanteillä paikallisen liikenteen rooli on kasvanut. Näin osa väylistä ei enää täytä maantien kriteerejä, ja ne tulisi asemakaavoituksen edetessä muuttaa kaduiksi. Tarkastelemalla teiden verkollista asemaa ja liikenteellistä merkitystä yhtenäisin kriteerein pyrittiin löytämään ne tiejaksot, joiden osoittaminen ja säilyttäminen asemakaavoissa maanteinä on perusteltua merkittävän seudullisen liikenteen näkökulmasta. Näiden tiejaksojen parantamisratkaisuissa korostuu myös seudullinen merkittävyys.

Selvityksen tuloksena laadittiin päivitetty ehdotus Uudenmaan ELY-keskuksen maantieverkon seudullisesta merkityksestä. Maantieverkko jaettiin kartalla kolmeen luokkaan:

  • Päätiet ja muu seudullinen tieverkko, kaavoissa LT-alue (kartassa punaisella)
  • Seudullinen tieverkko, vähäinen merkitys seututienä, kaavoissa joko LT-alue tai katualue (kartassa pinkillä)
  • Paikallinen tieverkko, kaavoissa katualue (kartassa mustalla)

Nyt tehty tarkastelu maantieverkon seudullisesta merkityksestä, eikä myöskään kaavamerkintä, vielä muuta tien hallinnollista luokkaa, vaan asia vaatii kadunpitopäätöksen.

Linkki raporttiin

(päivitetty 28.9.2015)

Varsinais-Suomeen valmistui vuoden 2014 lopulla kaksi yhteisessä valmisteluprosessissa laadittua liikennejärjestelmäsuunnitelmaa: koko maakunnan kattava Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035+ sekä Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjestelmäsuunnitelma.

Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma tarkentaa vuonna 2012 valmistunutta Turun seudun rakennemallia liikenteen osalta. Suunnitelman lähtökohdaksi otettiin kaupunkiseudun tarkastelu alueellisesti toistensa kanssa limittyneinä jalankulku-, pyöräily-, joukkoliikenne- ja autokaupungin järjestelminä. Eri kulkutapojen tarjoaman palvelutason analyysin kautta edettiin määrittämään toimenpiteet jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupungin vahvistamiseksi, autoliikenteen ruuhkautumisen hillitsemiseksi ja elinkeinoelämän kuljetusten toimivuuden turvaamiseksi.

Varsinais-Suomen liikennestrategia keskittyi tarkastelemaan maakunnan ja sen eri osien saavutettavuutta ja pääliikenneyhteyksien tarjoamaa palvelutasoa. Suunnitelman runkona olivat keskusten välisten yhteyksien palvelutasotarkastelut, jossa kuvattiin liikkumisen ja kuljetusten palvelutasotekijöiden nykytilaa ja kehitystä, asetettiin palvelutasotavoitteet ja näiden pohjalta määritettiin kehittämistarpeet.

Konsultteina molemmissa suunnitelmissa toimivat Strafica Oy ja Linea Konsultit Oy. Suunnitelmat on julkaistu Varsinais-Suomen liiton nettisivuilla.

Varsinais-Suomen liikennestrategian valmistumisen jälkeen Linea jatkoi työtä laatimalla toimenpiteiden tarkemman toteuttamissuunnitelman sekä jatkuvan liikennejärjestelmätyön vuosikellon. Toimenpidesuunnitelma määrittää toimenpiteiden tavoitteelliset suunnitteluvaiheet ja toteutusajankohdat tarkemmin seuraavan viiden vuoden jänteellä. Vuosikello puolestaan aikatauluttaa liikennejärjestelmätyön tehtävät kalenterivuoden aikana. Tavoitteena on käynnistää maakuntatason jatkuva liikennejärjestelmätyö sekä kytkeä liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteiden ja liikennejärjestelmän tilan seuranta kiinteästi valtio- ja kuntaosapuolten omien toiminta- ja taloussuunnitelmien valmisteluun.

Turun kaupunkiseudulla jatkuvasta liikennejärjestelmätyöstä on jo pitkät perinteet ja toiminta valmiiksi organisoitua. Vuoden 2015 alussa Linea valittiin liikennejärjestelmätyön asiantuntijakonsultiksi. Liikennejärjestelmäsuunnitelman toteutumisen seurannan ja edistämisen ohella alkuvaiheen tärkeimpiä tehtäviä ovat uuden MAL-hankeohjelman valmistelu sekä kaupunkiseudun liityntäpysäköinnin kehittämistarpeiden ja mahdollisuuksien selvittäminen.

Linean ja Stafican yhteistyö jatkui keväällä 2015 valmistuneessa Satakunnan maakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoin Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa keskeisenä lähtökohtana olivat keskusten välisten yhteyksien palvelutasotarkastelut, joiden kautta tunnistettiin tärkeimmät liikennejärjestelmän kehittämistarpeet. Suunnitelman tiivistelmä on julkaistu Satakuntaliiton nettisivuilla.

Parhaillaan Linea toimii asiantuntijakonsulttina ja sihteerinä myös Kanta-Hämeen, Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen jatkuvissa liikennejärjestelmäprosesseissa. Myös Satakunnassa on jatkossa tavoitteena etsiä sopiva malli jatkuvalle maakuntatason liikennejärjestelmätyölle.

Valtion perusväylänpitoon käyttämä rahoitus on laskenut selvästi kymmenen vuoden takaisesta tasosta. Niukkenevan rahoituksen takia huonokuntoista tieverkkoa onkin vuosi vuodelta yhä enemmän. Uudenmaan ELY-keskus haluaa muistuttaa asiasta ja sen seurauksista sekä informoida sidosryhmiä ja päättäjiä julkaisemalla korjausvelkaa omalla toimialueellaan käsittelevän esitteen.

Esitteen valmistelu tausaselvityksineen on tehty Linean ja ELY-keskuksen asiantuntijoiden yhteistyönä.

Uudenmaan ELY-keskuksen tiedote Tieverkon korjausvelka on tikittävä aikapommi on luettavissa Uudenmaan ELY-keskuksen sivuilla.

Esitteeseen pääset tutustumaan tästä.

”Tikittävä aikapommi” huomioitiin laajasti eri medioissa mm. Helsingin Sanomat ja Yle uutisoivat tieverkon korjausvelasta.

Loppuvuodesta 2014 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailutti tutkimus- ja kehittämistoimintansa koordinaatiopalvelut.  Kilpailu sai Linean kannalta onnellisen päätöksen; Annu Korhonen jatkaa Trafin TK-koordinaattorina. Annu on hoitanut tehtävää jo aikaisemminkin, joten tehtävä on tuttu.

Koordinaatiokonsultin tehtäviin sisältyy monenmoista, niin Trafin koko TK-toiminnan *)  suunnitteluun, seurantaan ja kehittämiseen liittyviä tehtäviä kuin yksittäisten tutkimushankkeiden valmisteluun ja hankintaan liittyviä toimia. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä Trafin asiantuntijoiden kanssa, joten Annu reissaakin tiiviisti Ruoholahdenkadun ja Kumpulantien väliä.

Trafin TK-toiminnan kuvaus: http://www.trafi.fi/tietopalvelut/tutkimus_ja_kehittaminen

*) Hallinnonalalla puhutaan tosin nykyään enemmänkin TEAS-toiminnasta, eli tutkimus-, ennakointi-, arviointi- ja selvitystoiminnasta.