Linea toteutti syksyn 2022 aikana Porvoon kaupungille liikenneanalyysejä, joissa hyödynnettiin droneilla kuvattuja videoita liikenteestä. Dronella kuvattuun videoon perustuvan liikenneanalyysityökalun avulla voidaan analysoida tarkasti liikennevirtoja ja yksittäisiä ajoneuvoja sekä luoda informatiivisia visualisointeja.

Linea kuvasi Porvoossa aamun saattoliikennettä Strömborska skolanin ja Albert Edelfeltin koulun saattoalueilla. Kuvausten avulla analysoitiin autoilijoiden, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikkumista alueella.

”Tulosten myötä Porvoon kaupungilla on tiedossa koulujen alueiden eri kulkumuotojen liikennemäärät sekä niiden käyttämät reitit. Tietojen avulla pystyttiin myös tunnistamaan kohdat, joissa eri kulkumuotojen liikennevirrat risteävät sekä saatiin tietoa ajoneuvoliikenteen nopeuksista.” kertoo projektipäällikkö Aleksi Krankka. Porvoon kaupunki hyödyntää analyysistä saatuja tietoja jatkossa suunnittelutyössään.

Linea Konsultit Oy on Helsingissä sijaitseva liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelualan konsulttitoimisto. Asiakkaitamme ovat ELY-keskukset, Väylävirasto, Traficom, maakuntaliitot sekä monet kunnat ja kaupungit. Jos olet pohtinut työelämän jatkamista eläkkeelle jäämisen jälkeen, meillä se onnistuu.

Töitä ei tarvitse välttämättä tehdä täyttä viikkoa, vaan se on mahdollista joustavasti ja osa-aikaisesti oman tilanteesi ja projektien tarpeiden mukaan. Ota yhteyttä toimitusjohtajaamme Mikko Seilaan, ja jutellaan lisää.

Kiitämme yhteistyöstä kuluvana vuonna ja toivotamme rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2023.

Tuemme tänä vuonna joululahjoituksella Raide ry:n nuorten ehkäisevää päihdetyötä.

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi selvityksen joukkoliikenteen matkaketjujen saavutettavuudesta ja esteettömyydestä 4.11.2022. Selvityksen mukaan matkaketjujen fyysistä esteettömyyttä, matkaan liittyvän esteettömyystiedon saatavuutta sekä matkustajainformaation jakelusovellusten saavutettavuutta tulisi parantaa. Selvityksen toteutti Avaava Oy yhdessä Linea Konsultit Oy:n kanssa LVM:n tilauksesta.

Selvityksessä erilaisiin vammaisryhmiin kuuluvat matkustajat testasivat joukkoliikenteen matkaketjua ja matkan varaamista. Kokeilumatkat paljastivat merkittäviä esteettömyys- ja saavutettavuuspuutteita useissa osissa matkaketjua. Erityisesti esteettömyystiedon hajanaisuus ja puutteellisuus aiheuttivat haasteita. Lisätietoja selvityksestä on tarjolla LVM:n verkkosivuilla.

Linean liikennepolitiikan ja strategisen suunnittelun konkari Seppo Lampinen kävi lokakuussa luennoimassa liityntäpysäköinnistä Tampereella rautatiesuunnittelun täydennyskoulutusohjelmassa. Koulutusohjelman järjestävät Tampereen yliopiston tutkimuskeskus Terra ja Väylävirasto.

Luennossaan Lampinen kävi läpi liityntäpysäköinnin tavoitteita sekä pyöräliitynnän ja autoliitynnän erityispiirteitä. Lopuksi Seppo valotti myös liityntäpysäköinnin vaikuttavuutta ja onnistumisen edellytyksiä.

Luennon taustamateriaalina toimi Väyläviraston selvitys ”Liityntäpysäköintihankkeiden määrittely ja priorisointi”, jonka laatimiseen Lampinen ja Atte Mantila Linealta osallistuivat yhteistyössä Ramboll Finland Oy:n Kari Hillon ja Tapio Kinnusen kanssa.

Lue lisää:

Liityntäpysäköintihankkeiden määrittely ja priorisointi. Väyläviraston julkaisuja 30/2022.

Syyskuun alku oli Italiassa vielä mukavan lämmin, kun lähdimme koko Linean voimin opintomatkalle Pohjois-Italian historialliseen Bolognaan. Kaupunki on kuuluisa maailman vanhimmasta yliopistostaan, hyvin säilyneestä historiallisesta keskustastaan sekä ruokakulttuuristaan.

Bolognassa riitti nähtävää ja koettavaa. Kävelykierroksella historiallisessa keskustassa opimme, että kaupungissa on yhteensä yli 40 kilometriä katettuja jalkakäytäviä, jotka kuuluvat Unescon maailmanperintökohteisiin. Jalkakäytäviä katettiin, jotta kaupunkilaisille ja opiskelijoille saatiin lisää asuintiloja. Samalla kaupungilla liikkujat pääsivät suojaan auringolta ja sateelta. Totesimme itsekin, että oli toden totta mukavampaa kävellä käytävien varjossa kuin kuumassa auringonpaahteessa. Käytävien tyyli vaihtelee aina alkuperäisistä tasakattoisista puurakenteista upeisiin kivisiin holvikaariin.

Kävimme myös katsomassa kaupungin vanhinta katua, joka oli rakennettu antiikin Rooman aikaan. Keskustan tuntumassa ihastelimme myös upeita yliopistokortteleiden rakennuksia. Osa porukastamme kiipesi katsomaan maisemia vähän korkeammaltakin: Kaksi keskiaikaista tornia, 97 m ja 47 m korkeat, ovat Bolognan tunnetuin nähtävyys.

Oppaamme sivisti meitä myös kertomalla, että suomalaisten ravintoloiden vakioannosta ”pasta bolognesea” ei italialaisittain ole olemassa, vaan kyseinen ruokalaji tunnetaan nimellä tagliatelle al ragu. Bologna on kuuluisa myös erilaisista juustoistaan ja lihatuotteistaan, kuten mortadella-makkarasta. Ravintoloissa maistelimme useampaankin otteeseen herkullista lasagnea, joka myös tulee Bolognasta.

Yksiraiteisesta gondolieerin kyytiin

Matkamme aikana pääsimme käyttämään monenlaisia liikkumisvälineitä aina omista jaloista ja kaupunkiliikenteen busseista sähköavusteisiin pyöriin, joilla sisukas testiryhmämme polkaisi kaupungin viereiselle kukkulalle. Kokeilimme myös ilman kuljettajaa kulkevaa yksiraiteista, Marconi Expressia, joka kuljettaa matkustajia Bolognan rautatieaseman ja lentokentän välillä. Yhteys avattiin liikenteelle loppuvuodesta 2020 ja on kärsinyt tiheästi teknisistä ongelmista. Pääsimme kyytiin mennen tullen ilman teknisiä ongelmia ja matka taittui ripeästi seitsemässä minuutissa, mutta totesimme kyydin turhankin hurjaksi ja poukkoilevaksi.

Bolognasta käsin teimme päiväretken junalla Venetsiaan. Kaupunkien välinen junayhteys kulki ajallaan, ja junassa oli viihtyisää ja viileää. Pandemia-ajan kaikuna junassa päivysti virkailija, joka valvoi maskien käyttöä. Venetsiassa vaeltelimme pikkuisia kujia pitkin ja saimme kokea myös vesiliikkumisen helmen, kun pääsimme pienelle gondoliajelulle ihastelemaan kaupunkia ja kaupungin kanavia.

Selvityksessä tarkasteltiin Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueen merkittävän maantieverkon henkilöliikenteelle ja kuljetuksille tarjoamaa palvelutasoa. Tavoitteena oli tarjota tietoa siitä, miten merkittävää tieverkkoa tulisi kehittää ja ylläpitää, jotta sille asetetut palvelutasotavoitteet täyttyisivät.

Työn lopputuloksena laadittiin raportti sekä ELY-keskuksen omassa toiminnassa hyödynnettävä tietokanta, joka sisältää kaikkien palvelutasotarkastelujen tulokset tiejaksoittain koko tarkasteltavalta tieverkolta.

Selvityksen kohteena olivat maantieverkon merkittävimmät osat eli päätiet ja merkittävät seututiet. Tarkastelu tehtiin tiejaksoittain kuvaamalla eri palvelutasotekijöitä soveltuvien, saatavissa olevien palvelutasomittareiden avulla. Eri palvelutasotekijöille asetettiin palvelutasotarpeisiin ja -odotuksiin perustuvat, tieluokasta ja toimintaympäristöstä riippuvat tavoitetasot. Palvelutasopuutteet tunnistettiin vertaamalla nykyistä palvelutasoa asetettuihin palvelutasotavoitteisiin. Selvityksen tulokset kuvaavat yleispiirteisesti tiejaksojen palvelutason parantamistarpeita.

Selvityksessä tuotetut aineistot palvelevat ELY-keskuksen toimintaa tieverkon kehittämisessä ja ylläpidossa. Samalla raportti antaa sidosryhmille yleiskuvan keskeisen tieverkon tarjoamasta palvelutasosta ja sen puutteista.

Julkaisun pysyvä osoite:

https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-398-067-9

Viime kesän kynnyksellä toivoimme varovaisesti, että syksy toisi tullessaan lievennyksiä pandemiarajoituksiin ja saisimme jo tavata toisiamme myös paikan päällä. Tuo tiukkojen rajoitusten vaihe tuntuu nyt kaukaiselta, ja hybridityö on muuttunut mukavasti arkipäiväksi: Etäpalavereissa on edelleen kätevää jutella ja sopia asioista kunkin osallistujan sijainnista riippumatta, ja toisaalta saamme jo kokoontua myös kasvokkain aivan kuin ”ennen vanhaan”.

Syksy tuo kenties tullessaan taas uusia mielenkiintoisia projekteja, joita luotsataan eteenpäin sopivasti etänä ja livenä. Sitä ennen Linean väki viettää heinäkuun ajan kesälomaa ja palaa töiden ääreen elokuussa. Toivotamme leppoisaa kesää kaikille!

Yhä useampi yritys ja organisaatio on kiinnostunut henkilöstönsä työmatkaliikkumisesta ja etsii keinoja, joilla kannustaa työntekijöitään kulkemaan työmatkojaan entistä kestävämmin. Linean yhteistyökumppani kestävien työmatkaliikkumisen projekteissa on Mobinet Oy.

Kestävän liikkumisen edistämisen tavoitteena on lisätä kestävien kulkutapojen suosiota ja samalla lisätä työntekijöiden hyvinvointia. Kestävään liikkumiseen kannustaminen voi myös tuoda työnantajalle kustannussäästöjä, kun pysäköintipaikkojen tarve vähenee. Sitoutuessaan kestävän liikkumisen edistämiseen organisaatio viestii samalla olevansa vastuullinen ja toteuttavansa ympäristöystävällisiä arvoja jokapäiväisessä toiminnassaan.

Kestävän työmatkaliikkumisen projekteissa voidaan esimerkiksi kartoittaa henkilöstökyselyn avulla, kuinka hyvin työpaikan senhetkiset käytännöt tukevat kestävää liikkumista. Henkilöstön ja esihenkilöiden työpajoissa voidaan pohtia kestävän työmatkaliikkumisen edistämisen tapoja, jotka kootaan toteuttamissuunnitelmaksi. Tavoitteena on, että työntekijät voivat tehdä niin kodin ja työpaikan väliset matkat kuin työasiamatkat mahdollisimman turvallisesti ja terveyttä edistäen.

Liikenteen analysointi on tarpeen, kun kerätään taustatietoja esimerkiksi liikennesuunnittelua ja liikenneturvallisuuden parantamista varten. Linea otti käyttöön uuden liikenneanalyysityökalun, jonka avulla voidaan analysoida tarkasti liikennevirtoja ja yksittäisiä ajoneuvoja sekä luoda informatiivisia visualisointeja. Analyysityökalu perustuu dronella kuvattuun videoon.

Uuden työkalun hyödyt todettiin käytännössä, kun Linea kuvasi ja analysoi useita liittymäkohteita Uudenmaan ELY-keskuksen tilauksesta viime syksynä. ”Analyysien pohjalta liittymistä saatiin tarkkaa tietoa muun muassa huipputunnin liikennemääristä ajosuunnittain ja kulkutavoittain,” projektipäällikkö Aleksi Krankka kertoo. Tietoa kerättiin myös ruuhkautumisesta, nopeuksista ja mahdollisista ongelmista. ELY-keskus hyödyntää saatuja liikennetietoja erilaisissa suunnitelmissaan.

Työkalua voidaan hyödyntää myös esimerkiksi koulujen ja päiväkotien saattoliikenteen liikenneturvallisuustarkasteluissa. Lisäksi vaikkapa pysäköintialueiden ongelmakohteiden arviointi on työkalun avulla entistä tarkempaa.

Lisätietoja:
aleksi.krankka(at)linea.fi

Ovatko sähkökuorma-autot realistinen vaihtoehto dieselkuormureille kaupunkien tavaraliikenteessä? Linean Saara Valtonen selvitti diplomityössään kaupunkien tavaraliikenteen sähköistämistä kustannusten, akkukapasiteetin ja päästöjen näkökulmasta.

Saara valmistui maankäytön suunnittelun ja liikennetekniikan diplomi-insinööriksi Aalto-yliopistosta rakennetun ympäristön laitokselta vuoden 2021 lopussa. Valmistumisen myötä Saara siirtyi kokopäiväiseksi linealaiseksi.

Diplomityössään Saara tutki kaupunkien tavaraliikenteen sähköistämisen kustannuksia ja sitä, millainen hiilidioksidipäästöjen vähennyspotentiaali sähkökuorma-autoilla olisi verrattuna polttomoottoriajoneuvoihin. Kaupunkien rahtiliikenne on välttämätöntä, mutta aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä ja meluhaittoja, mihin sähköistäminen voisi tuoda helpotusta. Saara arvioi sähkökuorma-autojen kustannuksia, energiankulutusta ja päästöjä kaupunkien tavaraliikenteessä, sekä vertasi niitä vastaavien dieselkuorma-autojen kustannuksiin, energiankulutukseen ja päästöihin.

Akkujen kallis hinta korostuu tavaraliikenteessä

”Sähköajoneuvojen akut ovat toistaiseksi kalliita, mikä nostaa sähköajoneuvon ostohintaa suhteessa polttomoottoriajoneuvoihin. Kustannusero korostuu tavaraliikenteessä suhteessa henkilöautoiluun, koska raskaampi ajoneuvo kuluttaa enemmän energiaa ja tarvitsee isomman akun,” Saara sanoo.

”Analysoin 40 toteutunutta jakeluliikenteen matkaa ja mallinsin energiankulutuksen sähkökuorma-autolle sekä dieselkuorma-autolle. Energiankulutuksen perusteella määritin tarvittavan akkukapasiteetin kolmelle eri latausskenaariolle”, Saara kertoo. ”Näin pystyin arvioimaan latausstrategian vaikutusta sähkökuorma-auton omistamisen kokonaiskustannukseen.”

Lataustavalla on väliä

Omistamisen kokonaiskustannusanalyysi paljasti, että sähkökuorma-autojen kustannukset ovat edelleen dieselkuorma-autoja korkeammat. Sillä, miten sähkökuorma-autoa lataa, on kuitenkin suuri merkitys kokonaiskustannuksen kannalta. Pelkkä yön aikana lataaminen vaatii suuren ja painavan akun, jotta lataus riittää koko päiväksi. Ylimääräisen lataustauon pitäminen puolestaan auttaa pienentämään akun kokoa, mutta lisää kustannuksia tauon aikana menetetyn ajan vuoksi. Lataaminen kuorman purkamisen, lastaamisen ja taukojen aikana osoittautui tehokkaimmaksi latausstrategiaksi omistamisen kokonaiskustannusten näkökulmasta.

Käytönaikaisten latausten avulla akkukapasiteettia voidaan pienentää, mikä laskee sähkökuorma-autojen hintaa. Käytönaikainen lataus voi vähentää myös sähköajoneuvoihin liittyvää toimintasädekammoa (range anxiety). Toisaalta sitä varten tulisi kehittää kattava pikalatausverkosto, mikä ei ole aivan ilmaista. Akkujen kehittyessä yön yli lataus on luultavimmin tulevaisuudessa järkevin latausstrategia. Pikalatausasemia voitaisiin kuitenkin sijoittaa kaupunkien tavaraliikenteen kannalta strategisiin sijainteihin. Optimaalisella sijoittelulla voitaisiin vähentää latausverkon kehittämisestä aiheutuvia kustannuksia. Kustannuslaskelman valossa on kuitenkin selvää, että akkukapasiteetti kannattaa optimoida maksimoinnin sijaan huomioiden kaupunkien tavaraliikenteen moninaiset toiminnot.

Päästöjen vähennyspotentiaali riippuu sähkön tuotantotavasta

Saara laski myös sähkökuorma-auton käytönaikaiset hiilidioksidipäästöt ja vertasi niitä dieselkuorma-auton päästöihin. Rahtiliikenteen sähköistämisen hiilidioksidipäästöjen vähennyspotentiaali on arviolta 84–88 prosenttia, kun laskelma pohjautuu Suomen sähköntuotannon keskimääräisen päästökertoimeen. ”Sähkön tuotantotavalla on merkittävä vaikutus sähköajoneuvojen päästöihin”, Saara toteaa. ”Sähköistämisen hiilidioksidipäästöjen vähennyspotentiaali laskee 58–67 prosenttiin, jos perusteena käytetään EU:n sähköntuotannon keskimääräistä päästökerrointa.”

Lisätietoja:
saara.valtonen(at)linea.fi

Venäjän hyökkäys Ukrainaan koskettaa meitä kaikkia. Linea haluaa olla mukana auttamassa ja tukemassa Ukrainan sodan uhreja Suomen Punaisen ristin katastrofirahastoon suunnatun lahjoituksen myötä.