Viime kesän kynnyksellä toivoimme varovaisesti, että syksy toisi tullessaan lievennyksiä pandemiarajoituksiin ja saisimme jo tavata toisiamme myös paikan päällä. Tuo tiukkojen rajoitusten vaihe tuntuu nyt kaukaiselta, ja hybridityö on muuttunut mukavasti arkipäiväksi: Etäpalavereissa on edelleen kätevää jutella ja sopia asioista kunkin osallistujan sijainnista riippumatta, ja toisaalta saamme jo kokoontua myös kasvokkain aivan kuin ”ennen vanhaan”.

Syksy tuo kenties tullessaan taas uusia mielenkiintoisia projekteja, joita luotsataan eteenpäin sopivasti etänä ja livenä. Sitä ennen Linean väki viettää heinäkuun ajan kesälomaa ja palaa töiden ääreen elokuussa. Toivotamme leppoisaa kesää kaikille!

Yhä useampi yritys ja organisaatio on kiinnostunut henkilöstönsä työmatkaliikkumisesta ja etsii keinoja, joilla kannustaa työntekijöitään kulkemaan työmatkojaan entistä kestävämmin. Linean yhteistyökumppani kestävien työmatkaliikkumisen projekteissa on Mobinet Oy.

Kestävän liikkumisen edistämisen tavoitteena on lisätä kestävien kulkutapojen suosiota ja samalla lisätä työntekijöiden hyvinvointia. Kestävään liikkumiseen kannustaminen voi myös tuoda työnantajalle kustannussäästöjä, kun pysäköintipaikkojen tarve vähenee. Sitoutuessaan kestävän liikkumisen edistämiseen organisaatio viestii samalla olevansa vastuullinen ja toteuttavansa ympäristöystävällisiä arvoja jokapäiväisessä toiminnassaan.

Kestävän työmatkaliikkumisen projekteissa voidaan esimerkiksi kartoittaa henkilöstökyselyn avulla, kuinka hyvin työpaikan senhetkiset käytännöt tukevat kestävää liikkumista. Henkilöstön ja esihenkilöiden työpajoissa voidaan pohtia kestävän työmatkaliikkumisen edistämisen tapoja, jotka kootaan toteuttamissuunnitelmaksi. Tavoitteena on, että työntekijät voivat tehdä niin kodin ja työpaikan väliset matkat kuin työasiamatkat mahdollisimman turvallisesti ja terveyttä edistäen.

Liikenteen analysointi on tarpeen, kun kerätään taustatietoja esimerkiksi liikennesuunnittelua ja liikenneturvallisuuden parantamista varten. Linea otti käyttöön uuden liikenneanalyysityökalun, jonka avulla voidaan analysoida tarkasti liikennevirtoja ja yksittäisiä ajoneuvoja sekä luoda informatiivisia visualisointeja. Analyysityökalu perustuu dronella kuvattuun videoon.

Uuden työkalun hyödyt todettiin käytännössä, kun Linea kuvasi ja analysoi useita liittymäkohteita Uudenmaan ELY-keskuksen tilauksesta viime syksynä. ”Analyysien pohjalta liittymistä saatiin tarkkaa tietoa muun muassa huipputunnin liikennemääristä ajosuunnittain ja kulkutavoittain,” projektipäällikkö Aleksi Krankka kertoo. Tietoa kerättiin myös ruuhkautumisesta, nopeuksista ja mahdollisista ongelmista. ELY-keskus hyödyntää saatuja liikennetietoja erilaisissa suunnitelmissaan.

Työkalua voidaan hyödyntää myös esimerkiksi koulujen ja päiväkotien saattoliikenteen liikenneturvallisuustarkasteluissa. Lisäksi vaikkapa pysäköintialueiden ongelmakohteiden arviointi on työkalun avulla entistä tarkempaa.

Lisätietoja:
aleksi.krankka(at)linea.fi

Ovatko sähkökuorma-autot realistinen vaihtoehto dieselkuormureille kaupunkien tavaraliikenteessä? Linean Saara Valtonen selvitti diplomityössään kaupunkien tavaraliikenteen sähköistämistä kustannusten, akkukapasiteetin ja päästöjen näkökulmasta.

Saara valmistui maankäytön suunnittelun ja liikennetekniikan diplomi-insinööriksi Aalto-yliopistosta rakennetun ympäristön laitokselta vuoden 2021 lopussa. Valmistumisen myötä Saara siirtyi kokopäiväiseksi linealaiseksi.

Diplomityössään Saara tutki kaupunkien tavaraliikenteen sähköistämisen kustannuksia ja sitä, millainen hiilidioksidipäästöjen vähennyspotentiaali sähkökuorma-autoilla olisi verrattuna polttomoottoriajoneuvoihin. Kaupunkien rahtiliikenne on välttämätöntä, mutta aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä ja meluhaittoja, mihin sähköistäminen voisi tuoda helpotusta. Saara arvioi sähkökuorma-autojen kustannuksia, energiankulutusta ja päästöjä kaupunkien tavaraliikenteessä, sekä vertasi niitä vastaavien dieselkuorma-autojen kustannuksiin, energiankulutukseen ja päästöihin.

Akkujen kallis hinta korostuu tavaraliikenteessä

”Sähköajoneuvojen akut ovat toistaiseksi kalliita, mikä nostaa sähköajoneuvon ostohintaa suhteessa polttomoottoriajoneuvoihin. Kustannusero korostuu tavaraliikenteessä suhteessa henkilöautoiluun, koska raskaampi ajoneuvo kuluttaa enemmän energiaa ja tarvitsee isomman akun,” Saara sanoo.

”Analysoin 40 toteutunutta jakeluliikenteen matkaa ja mallinsin energiankulutuksen sähkökuorma-autolle sekä dieselkuorma-autolle. Energiankulutuksen perusteella määritin tarvittavan akkukapasiteetin kolmelle eri latausskenaariolle”, Saara kertoo. ”Näin pystyin arvioimaan latausstrategian vaikutusta sähkökuorma-auton omistamisen kokonaiskustannukseen.”

Lataustavalla on väliä

Omistamisen kokonaiskustannusanalyysi paljasti, että sähkökuorma-autojen kustannukset ovat edelleen dieselkuorma-autoja korkeammat. Sillä, miten sähkökuorma-autoa lataa, on kuitenkin suuri merkitys kokonaiskustannuksen kannalta. Pelkkä yön aikana lataaminen vaatii suuren ja painavan akun, jotta lataus riittää koko päiväksi. Ylimääräisen lataustauon pitäminen puolestaan auttaa pienentämään akun kokoa, mutta lisää kustannuksia tauon aikana menetetyn ajan vuoksi. Lataaminen kuorman purkamisen, lastaamisen ja taukojen aikana osoittautui tehokkaimmaksi latausstrategiaksi omistamisen kokonaiskustannusten näkökulmasta.

Käytönaikaisten latausten avulla akkukapasiteettia voidaan pienentää, mikä laskee sähkökuorma-autojen hintaa. Käytönaikainen lataus voi vähentää myös sähköajoneuvoihin liittyvää toimintasädekammoa (range anxiety). Toisaalta sitä varten tulisi kehittää kattava pikalatausverkosto, mikä ei ole aivan ilmaista. Akkujen kehittyessä yön yli lataus on luultavimmin tulevaisuudessa järkevin latausstrategia. Pikalatausasemia voitaisiin kuitenkin sijoittaa kaupunkien tavaraliikenteen kannalta strategisiin sijainteihin. Optimaalisella sijoittelulla voitaisiin vähentää latausverkon kehittämisestä aiheutuvia kustannuksia. Kustannuslaskelman valossa on kuitenkin selvää, että akkukapasiteetti kannattaa optimoida maksimoinnin sijaan huomioiden kaupunkien tavaraliikenteen moninaiset toiminnot.

Päästöjen vähennyspotentiaali riippuu sähkön tuotantotavasta

Saara laski myös sähkökuorma-auton käytönaikaiset hiilidioksidipäästöt ja vertasi niitä dieselkuorma-auton päästöihin. Rahtiliikenteen sähköistämisen hiilidioksidipäästöjen vähennyspotentiaali on arviolta 84–88 prosenttia, kun laskelma pohjautuu Suomen sähköntuotannon keskimääräisen päästökertoimeen. ”Sähkön tuotantotavalla on merkittävä vaikutus sähköajoneuvojen päästöihin”, Saara toteaa. ”Sähköistämisen hiilidioksidipäästöjen vähennyspotentiaali laskee 58–67 prosenttiin, jos perusteena käytetään EU:n sähköntuotannon keskimääräistä päästökerrointa.”

Lisätietoja:
saara.valtonen(at)linea.fi

Venäjän hyökkäys Ukrainaan koskettaa meitä kaikkia. Linea haluaa olla mukana auttamassa ja tukemassa Ukrainan sodan uhreja Suomen Punaisen ristin katastrofirahastoon suunnatun lahjoituksen myötä.

CEF Verkkojen Eurooppa (Connecting Europe Facility) on Euroopan komission rahoitusväline hankkeille, joilla kehitetään Euroopan unionin energia-, liikenne- ja digitaalisia yhteyksiä. CEF2 rahoituskauden 2021–2027 budjetti on 30 miljardia euroa, josta liikennealan osuus on 23 miljardia euroa.

Viimeisin CEF Liikenne 2021 -haku oli käynnissä 16.9.2021-19.1.2022. Haun budjetti on 7 miljardia euroa ja haussa rahoitetaan projekteja, jotka tähtäävät Euroopan liikenneinfrastruktuurin rakentamiseen, päivittämiseen ja parantamiseen.

Linean asiantuntijat olivat mukana työstämässä kahta hakemusta CEF Liikenne 2021 -hakuun yhdessä Waystep Consulting Oy:n kanssa. Molemmat hakemukset koskivat suomalaisia ratahankkeita. Lue lisää CEF Liikenne 2021 -hausta Traficomin sivulta.

Suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointia säätelee laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) ja sitä täydentävä asetus (347/2005). Väylävirastossa ja ELY-keskuksissa laadittavat suunnitelmat eivät kuulu lakisääteisen ympäristöarvioinnin piiriin, mutta lakiin sisältyy kuitenkin niin sanottu yleinen arviointivelvollisuus. Yleinen arviointivelvollisuus tarkoittaa, että viranomaisen tulee arvioida kaikkien suunnitelmien ja ohjelmien vaikutukset riittävällä tavalla.

Linean laatima opas suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointiin kertoo yleisesti vaikutusten arvioinnista ja oppaan soveltamisesta erilaisissa suunnittelutilanteissa. Opas käsittelee myös arviointiprosessin suunnittelua ja kytkentää itse ohjelman laatimiseen. Lisäksi oppaassa kerrotaan arviointiin vaikuttavista tekijöistä ja siitä, miten vaikutuksia arvioidaan käytännössä.

Opas tarjoaa lähestymistapoja erilaisiin tilanteisiin

Arvioinnin haasteena ovat väylänpidon suunnitelmien ja ohjelmien monenkirjavuus sekä toisistaan eroavat suunnittelutilanteet. Sen vuoksi kyseessä ei ole toimintaa täsmällisesti määrittävä ohje, vaan opas pyrkii antamaan kuvan siitä, miten vaikutusten arviointi on toteutettavissa erilaisissa suunnittelutilanteissa. Opas tarjoaa myös mahdollisuuden tapauskohtaiseen harkintaan. Oleellista vaikutusten arvioinnissa on se, että kaikki merkittävät vaikutukset tulevat arvioiduksi lain edellyttämällä tavalla ”riittävästi”.

Erilaisten suunnittelutilanteiden ja luonteeltaan toisistaan poikkeavien suunnitelmien ja ohjelmien vuoksi oppaassa ei käsitellä erilaisia arviointimenetelmiä yksityiskohtaisesti. Sen sijaan oppaassa pyritään antamaan kuva mahdollisista lähestymistavoista ja opastamaan arviointimenetelmiä tarkemmin käsittelevän kirjallisuuden äärelle.

Opasta voidaan soveltaa myös muussa toiminnassa kuin valtion väylähankkeiden suunnittelussa. Vaikka arvioitavat merkittävät vaikutukset ja arvioinnin lähestymistavat ja menetelmät vaihtelevatkin tapauskohtaisesti, arviointiprosesseilla ja arvioinnin kytkeytymisellä suunnitteluprosesseihin on huomattavassa määrin yhteisiä piirteitä.

Pääset tutustumaan oppaaseen tästä linkistä.

Kiitämme yhteistyöstä kuluvana vuonna ja toivotamme rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2022.

Tuemme tänä vuonna joululahjoituksella Mieli ry:n työtä lasten ja nuorten mielenterveyden hyväksi.

Solmupysäkit ovat vilkkaasti käytettyjä joukkoliikenteen pysäkkejä, joilla on keskeinen sijainti liikennejärjestelmän tärkeissä solmukohdissa. Kehittämällä korkeatasoisia solmupysäkkejä ja -paikkoja helpotetaan eri liikennemuotojen ja liikenteen palveluiden sujuvaa yhdistelyä liikkumistarpeiden hoitamiseksi.

Solmupysäkkien kehittämisellä pyritään kasvattamaan joukkoliikenteen käyttöä ja siten vähentämään yksityisautoilusta johtuvia haittoja, joihin pelkkä fossiilisten polttoaineiden korvaaminen vähäpäästöisemmillä käyttövoimilla ei riitä. Joukkoliikenne turvaa eri väestöryhmien liikkumismahdollisuuksia ja mahdollistaa monelle myös liikkumisen ilman omaa autoa. Tällä tavoin joukkoliikenne myös parantaa alueiden saavutettavuutta. Osa solmupysäkeistä voi liittyä keskeisesti myös kansainvälisiin matkaketjuihin.

Luokittelussa laaja näkemys on tarpeen

Luokittelu solmupysäkiksi ei aina ole yksiselitteistä. Pysäkin luokittelussa on oleellista tunnistaa, millaisten pysäkkien tulisi erota toisistaan palveluvarustukseltaan. Luokittelun lähtökohdan muodostavat tällöin matkustajien tarpeet erilaisissa pysäkkien käyttötilanteissa.

Luokittelussa on hyvä kysyä näkemyksiä ainakin alueen kunnilta ja niiden eri hallinnonaloilta, liikennöitsijöiltä ja joukkoliikenteestä vastaavalta toimivaltaiselta viranomaiselta. Solmukohteita ja niiden kehittämistarpeita on voitu jo tunnistaa aiemmin eri yhteyksissä, kuten liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelmassa, aluevaraussuunnitelmissa tai esimerkiksi liikenneturvallisuussuunnitelmissa.

Infrakeinoja markkinaehtoisen joukkoliikenteen edistämiseksi

Markkinaehtoinen bussiliikenne on keskittynyt varsinkin suurimpien kaupunkien välisiin nopeisiin yhteyksiin, jolloin osa matkan varrella sijaitsevista isoistakin keskustoista saatetaan jättää kiertämättä ja keskittyä vain optimaalisiin pysähdyksiin, jotka eivät pidennä liikaa matka-aikaa. Tämä lisää tienpitäjän tarvetta kohdistaa pysäkkien palvelutasoa parantavia toimenpiteitä oikein tunnistettuihin ja valittuihin solmupisteisiin.

Kunnat ja ELY-keskukset sekä muut tahot voivat solmupysäkkeihin liittyvillä toimillaan parantaa markkinaehtoisen liikenteen toimintaedellytyksiä ja vähentää näin julkisen sektorin tarvetta rahoittaa liikennepalveluja. Varsinkin isoilla kaupunkiseuduilla on tärkeää huomioida sisääntuloväylillä ja niiden keskeisillä solmupysäkeillä viranomaisen tilaaman paikallis- tai seutuliikenteen tarpeiden lisäksi myös pitkämatkaisen markkinaehtoisen liikenteen määrä, rooli ja tarpeet. Tarvitaan avointa ja riittävän aikaista vuoropuhelua viranomaisten ja alan toimijoiden kesken edistämään liikennepalveluiden toteutumista myös markkinaehtoisesti.

Linea toteuttaa pysäkkiselvityksiä esimerkiksi ELY-keskuksille. Niissä voidaan maantiepysäkkien lisäksi tarkastella tarvittaessa myös katuverkon ja henkilöjunaliikenteen tärkeimpiä solmupaikkoja.

Linea toteutti vuonna 2021 Väylävirastolle valtakunnallisen tarkastelun solmupysäkeistä osana valtion tieverkkoa. Työn avulla hahmotettiin solmupysäkkien kokonaismäärää sekä pyrittiin tunnistamaan, minkälaisia tarpeita solmupysäkkeihin kohdistuu vuoden 2021 tietojen perusteella.

Selvitys tarjoaa tietoa Väyläviraston toiminnan suunnitteluun ja rahoitustarpeiden arviointiin.

Työssä saatiin ELY-keskuksista tiedot yhteensä 457 solmupysäkistä. Työssä tarkasteltiin maantieverkon pysäkkejä joukkoliikenteen järjestäjästä riippumatta. 62 prosenttiin (282 kpl) solmupysäkeistä liittyi ELY-keskuksissa tunnistettuja toimenpidetarpeita.

Väylävirastossa pidettiin myös tärkeänä saada tämän työn yhteydessä ELY-keskuksilta alueellisia näkemyksiä eri solmupysäkkien kehittämishankkeiden keskinäisestä tärkeysjärjestyksestä sekä vaikuttavuudesta. Tätä varten ELY-keskuksia pyydettiin ottamaan yhtenä tekijänä huomioon vuosien 2021–2032 valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päätavoitteet sekä niitä tarkentavat strategiset linjaukset.

Väylävirasto on julkaissut työn loppuraportin ja se on ladattavissa tästä linkistä.

Lisätietoja Linean palveluista pysäkkeihin liittyen sekä Väyläviraston solmupysäkkiselvityksestä antaa projektipäällikkö Atte Mantila, atte.mantila@linea.fi, p. 0400 858 170.

Linea juhlii tänä vuonna 20-vuotista taivaltaan liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelun alalla. Vuosien varrella on ehditty tehdä monenlaista, mutta ydinajatus on pysynyt samana alusta saakka.

Johtotähtinä joustavuus, laatu ja parempi elinympäristö

”Kun vuonna 2001 päätimme perustaa oman yrityksen, Linean toiminta-ajatukseksi kirjattiin, että haluamme olla mukana suunnittelemassa kestävää, viihtyisää ja ihmisläheistä elinympäristöä”, kertoo perustajajäsen Sakari Somerpalo. ”Toisena kantavana ajatuksena oli asiakaslähtöisyys ja yhteistyö: asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen, joustavuus projekteissa ja asiantuntemusta laajentava yhteistyöverkosto.”

Nyt, 20 vuotta myöhemmin, sama ajatus on edelleen toiminnan perustana. Johtotähtinä työssä ovat joustavuus, laadukas työn jälki ja halu olla mukana luomassa parempaa elinympäristöä.

”Hyvä yhteishenki on yrityksen sydän”

Lineassa työskentelee yhdeksän työntekijää erilaisilla koulutustaustoilla aina insinööreistä yhteiskunta-, alue- ja ympäristötaloustieteilijöihin ja humanisteihin. Liikennejärjestelmän, kestävän liikenteen ja liikenneturvallisuuden lisäksi linealaiset työskentelevät muun muassa maankäytön suunnittelun, viestinnän ja graafisen suunnittelun parissa.

”Poikkitieteellisestä porukastamme löytyy taitoa ja näkemystä hyvin erilaisiin projekteihin, mikä on ehdottomasti yksi vahvuuksistamme”, toteaa toimitusjohtaja Mikko Seila.

”Olen valtavan ylpeä osaavasta ja motivoituneesta porukastamme, joka on yrityksemme tärkein voimavara. Yrityksen sydän on hyvä yhteishenki, jota vaalimme joustavan arjen ohella myös virkistyksin ja Suomeen sekä ulkomaille suuntautuvin opintomatkoin.”

Iso kiitos asiakkaille

Mikä sitten on Linean menestyksen taustalla, ja millä mielin toimitusjohtaja katsoo tulevaisuuteen? ”Suuri kiitos kuuluu asiakkaillemme, joita ilman ei olisi yritystäkään. Saamme tehdä mielenkiintoisia projekteja, ja meihin luotetaan myös uudenlaisten haasteiden äärellä”, Mikko toteaa.

Tulevaisuuteen toimitusjohtaja katsoo luottavaisesti. ”Linealle on tärkeää säilyttää luotettavan yrityksen maine tulevaisuudessakin. Uskomme laadukkaille suunnittelupalveluille olevan kysyntää myös jatkossa.”

Linean perustajajäsenet vuonna 2001

Valtatien 6 kehittämisen tavoitteena on turvata toimivat arjen matkat ja edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä. Keväällä päättyneessä hankkeessa Linea selvitti valtatien Imatra–Joensuu-yhteysvälin merkitystä sekä kehittämistoimenpiteitä pitkämatkaisen liikenteen ja kuljetusten kannalta. Palvelutasolähtöisessä työssä otettiin huomioon myös paikallisen liiketeen ja maankäytön tarpeet. Keskeisinä palvelutasotavoitteina ovat liikenneturvallisuuden parantaminen, turvallisten ohitusmahdollisuuksien lisääminen ja tasaisen matkanopeuden varmistaminen. Linea Konsultit Oy toteutti selvityksen projektipäällikkö Aleksi Krankan johdolla. Työn tilasi Pohjois-Savon ELY-keskus.

Toimivat matkat ja elinkeinoelämän kilpailukyky edellyttävät parempaa tieinfraa

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää valtatien 6 tieinfrastruktuurin selvää parantamista. Runsas raskaan liikenteen määrä yhdistettynä ohituspaikkojen vähäisyyteen ja vaihtelevaan tiegeometriaan luo haasteita. Valtatien 6 Imatra–Joensuu-yhteysvälin liikenneturvallisuuden taso on huonompi kuin vastaavilla pääteillä ja kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä on kasvanut viime vuosina.

Keskeisiä kehittämistoimenpiteitä ovat liittymien parantamiset, tien leventäminen, tiegeometrian parantaminen ja ohituskaistojen rakentaminen. Liikenneturvallisuustason parantaminen edellyttää myös pieniä ja nopeasti toteutettavia toimenpiteitä sekä lisääntyvää huomiota kasvatus-, valistus- ja tiedotustoimintaan.

Liikenneturvallisuus, sujuvuus ja saavutettavuus paranevat

Suunniteltujen kehittämistoimenpiteiden myötä yhteysvälin liikenneturvallisuus, kuljetusten ja matkojen sujuvuus sekä alueen saavutettavuus paranevat. Ensimmäiset kehittämistoimenpiteet kohdistetaan vaikuttavimpiin toimenpiteisiin liikenneturvallisuuden ja toiminnallisuuden parantamiseksi koko yhteysvälillä. Linea on mukana laatimassa näistä kohteista esisuunnitteluvaiheen selvitystä, jossa etsitään toteuttamiskelpoista ratkaisua jatkosuunnittelun pohjaksi.

LISÄTIETOJA:

Projektipäällikkö Aleksi Krankka
aleksi.krankka(at)linea.fi