Pohjois-Savon maakuntaliitto isännöi tänä vuonna perinteisiä Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäiviä Kuopion Musiikkikeskuksella. Kaksipäiväisen tapahtumat teemat olivat tänä vuonna valtakunnallinen liikennepolitiikka murroksessa ja liikenteen ilmastotalkoot sekä tulevaisuuden liikkumispalvelut ja liikenne matkailun mahdollistajana. Keskustelua herättivät erityisesti Norjan valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta saatavat opit sekä liikenteen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen liittyvät haasteet. Päivien esitykset ovat ladattavissa täältä.

Paikallisliikennepäivät järjestettiin tänä vuonna Vantaalla. Paikalle kokoontui syyskuussa noin 340 liikennealan ammattilaista ja päättäjää kuulemaan joukkoliikenteen edistämisen ajankohtaisimmista projekteista, kokemuksista sekä työkaluista. Mielenkiintoisia esityksiä nähtiin myös perinteisen liikennealan ulkopuolelta, aiheina muun muassa maksamisen tulevaisuus ja asiakkaan tuuppaaminen oikeaan suuntaan valintamuotoilun keinoin. Vuoden joukkoliikennehenkilöksi valittiin Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernen johtaja ja Suomen Ilmastopaneelin jäsen Heikki Liimatainen eli @liikenneproffa Esitykset sekä kuvia tapahtumasta löytyy Paikallisliikenneliiton sivuilta täältä.

Tieliikenneturvallisuuden yhteistyöverkoston järjestämä seminaari ”Liikenneturvallisuustyön hyvät käytännöt kaikkien käyttöön” kokosi alan asiantuntijoita kuulemaan erilaisista liikenneturvallisuutta edistävistä kokeiluista ja käytänteistä. Seminaarissa esiteltiin muun muassa viittä Traficomin myöntämää tieliikenneturvallisuuden valtionavustusta saanutta hanketta, jotka keskittyivät koulumatkojen turvallisuuteen. Tämän vuoden hakukierroksella painopistettä haluttiin siirtää nuorten liikenneturvallisuuteen. Seminaarissa kuultiin myös Helsingin historian suurimman katuremontin eli Hämeentien remontin onnistuneesta viestinnästä sekä myönteisen vuorovaikutuksen merkityksestä liikenteessä. Muita aiheita olivat tilastojen hyödyntäminen kuntien liikenneturvallisuustyössä sekä tieliikenteen lainsäädäntö liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Tilaisuuden materiaaleihin voi tutustua Traficomin sivuilla.

Vaasan kaupunki järjestää vuosittain kaupunkisuunnitteluseminaarin, jonka teemana tänä vuonna oli ympäristö ja yhteistyö. Seminaarissa haettiin vastauksia kysymyksiin, miten edistämme moniammatillista ja erityyppisten toimijoiden välistä yhteistyötä tavoitellessamme hiilineutraalia yhdyskuntaa, sekä iten pääsemme tavoitteista konkretiaan, jolla on myös vaikutusta. Seminaariin osallistui laaja joukko hallinto-organisaatioiden edustajia ja opiskelijoita. Linean Seppo Lampinen puhui seminaarissa rationaalisen suunnittelun rajoituksista otsikolla Tavoitteet ja vaikutukset liikennesuunnittelussa. Esitys sisälsi suppean katsauksen käsityksiin rationaalisesta suunnittelusta ja siihen liittyvistä rajoituksista ja ongelmista sekä kytkentöjä näiden merkityksestä kaupunki- ja liikennesuunnittelussa.

Perinteiset Liikenne ja maankäyttö -päivät pidettiin taas Kuntatalossa Helsingissä. Osanottajalistalla oli tänä vuonna 177 nimeä. Kymmenet korkeatasoiset esitykset kartoittivat vanhaan tapaan liikenteen ja maankäytön suunnittelun maailman viimeaikaisia tapahtumia laidasta laitaan. Linean Seppo Lampinen piti esityksen aiheesta (Liikenne)suunnittelun lähtökohdat suunnitteluteoreettisesta näkökulmasta. Hän pohti esityksessä erityisesti sitä, miksi tarpeet ja ongelmat ohjaavat niin vahvasti liikennesuunnittelua, vaikka kumpikin käsite on sisällöllisesti varsin ongelmallinen, ja miten tarpeisiin ja ongelmiin perustuva tulokulma vaikuttaa suunnittelun sisältöön.

Osallistuminen aktiivisesti tapahtumiin tarjoaa linealaisille mahdollisuuden oppia uutta. Samalla tapahtumat ovat olennainen osa Linean vuorovaikutusta ja verkostoitumista uusien ja vanhojen asiakkaiden sekä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Liikenteen päästöjä vähennetään kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön sekä kestävän autoilun lisäämisellä. Lineassa tehdään suunnitelmia kaikkien näiden liikennemuotojen kehittämiseksi.

Parhaillaan Lineassa kartoitetaan vähäpäästöisen liikenteen edistämismahdollisuuksia Päijät-Hämeessä. Projektissa muodostetaan toimenpideohjelma, joka ottaa mahdollisimman kattavasti huomioon erilaisten sekä liikkumista että tavarakuljetuksia koskevien toimien mahdollisuuden ja potentiaalin.

Ohjelman tavoitteena on osoittaa ratkaisuja suurempiin keskuksiin, taajamiin sekä haja-asutusalueelle, määrittää toimien toteutusvastuut ja ajoitus sekä tunnistaa toimien ympäristövaikutuksia ja kustannuksia.

Työssä muodostetaan myös käsitys mahdollisten toimien toteutettavuudesta ja toteutettavuuden aikajänteestä sekä päästövähennysten synnyn aikajänteestä. Linea tekee projektissa yhteistyötä Mobinet Oy:n ja Akordi Oy:n kanssa.

Lisätietoja antaa projektipäällikkö Seppo Lampinen, etunimi.sukunimi@linea.fi.

 

Saavutettavuusanalyysi on työkalu, jolla tutkitaan paikan tai palvelujen fyysistä saavuttavuutta esimerkiksi joukkoliikenteen, pyöräilyn tai henkilöautoilun näkökulmasta. Saavutettavuusanalyysin avulla voidaan vertailla esimerkiksi vaihtoehtoisia sijaintivaihtoehtoja etäisyyksien tai eri kulkutavoilla kuluvan matka-ajan perusteella. Linea Konsultit Oy toteuttaa asiakkailleen erilaisia saavutettavuustarkasteluja.

Päämääränä asiakkaalle olennaisin tieto

Erityyppisten kohteiden saavutettavuutta, matkavirtoja ja sijoittumista voidaan saavutettavuusanalyysin avulla tarkastella eri näkökulmista, jolloin asiakkaan kannalta olennaisin tieto saadaan esiin. Analyysien lähtötiedot vaihtelevat tarkastelun mukaan muutaman kohteen sijaintitiedoista tuhansiin reititettäviin matkoihin.

Lineassa käytetään saavutettavuustarkasteluissa ArcGIS Network Analyst -työkalua, jolla analysoitavat matkat saadaan reititettyä todellista tie- ja katuverkkoa pitkin pelkkien linnuntie-etäisyyksien sijaan. Työkalun avulla voidaan tarkastella esimerkiksi matka-aikavyöhykkeitä eri kulkutavoilla, luoda etäisyysvyöhykkeitä, etsiä optimaalisimmat reitit pisteiden välillä, optimoida kuljetusten reittejä ja löytää optimaalisimmat sijainnit tarkasteltaville kohteille. Lopputulokset esitetään selkeillä ja informatiivisilla kartoilla sekä kaavioilla.

Saavutettavuusanalyysin avulla voidaan esimerkiksi tarkastella matkailukohteiden saavutettavuutta, luoda nettikarttoja peruskoulujen kävelyetäisyysvyöhykkeistä, tutkia myymälän tai keskusvaraston optimaalisinta sijaintia sekä reitittää kodin ja työpaikan välisiä työmatkavirtoja taustatiedoksi joukkoliikenteen kehittäjille.

Lisätietoja saavutettavuustarkasteluista antaa projektipäällikkö Aleksi Krankka, etunimi.sukunimi@linea.fi.

Huhtikuun lopulla teimme opintomatkan Belgiaan, jossa kohteeksi valikoitui maan pohjoisosassa sijaitseva Gent. Tutustuimme Gentin kaupunkiin kävelykierroksella, jonka aikana paikallinen opas tarinoi meille kaupungin historiasta, sen asukkaista, asumisesta, liikenteestä ja hieman taiteestakin.

Kaupungin historiallisessa keskustassa saimme tunnelmoida keskiaikaisilla kujilla sekä ällistellä mahtavaa kivikirkkoa ja muita vanhoja rakennuksia. Gentin kulta-aika sijoittuu 1000-luvun alkupuolelle, jolloin Gent oli Euroopan toiseksi suurin kaupunki, jopa Lontootakin suurempi. Nykyään Gent on runsaan 260 000 asukkaan kaupunki, jossa sijaitsee myös monitieteinen yliopisto. Gent kuuluu hollanninkieliseen Flanderiin alueeseen.

Belgialaiset tuntuvat olevan helposti lähestyttäviä, huumorintajuisia ja myös uteliaita: Useampaan otteeseen meiltä kyseltiin, mistä olemme kotoisin ja millaisella reissulla. Belgialaiset oluet, suklaat, vohvelit ja uppopaistetut perunat, joita muualla maailmassa kutsutaan ranskalaisiksi perunoiksi, tulivat tutuiksi monissa mukavissa kuppiloissa ja kahviloissa.

Liikenneuudistus elävöitti Gentin keskustaa

Muutamia vuosia sitten Gentissä toteutettiin suuri liikenneuudistus, jolla haluttiin lisätä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta, vähentää autoliikennettä kaupungin keskustassa ja samalla elävöittää ja suojella kaupungin historiallista keskustaa. Autoilun rajoittaminen oli toteutettu läpiajokielloilla ja muuttamalla katutilaa oleskelutilaksi. Kaupunki on jaettu autoliikenteen näkökulmasta lohkoihin. Kunkin lohkon sisällä saa ajaa autolla, mutta jos haluaa matkustaa autolla toiseen lohkoon, on ajettava keskustan kehäkatujen kautta. Lohkojen reunoille on järjestetty pysäköintitilaa ja vaihdot joukkoliikenteeseen. Sektorirajojen ylittämistä valvotaan automaattisella kameravalvonnalla ja väärin ajamisesta seuraa automaattisesti sakkoa.

Pyöräily on monessa belgialaisessa kaupungissa suosittua, eikä Gent tee tässä poikkeusta. Gentin toimet pyöräilyn lisäämiseksi olivat selvästi toimineet, koska kaupungissa näkyi paljon pyöräilijöitä ja oppaamme mukaan gentiläiset pyöräilevät läpi vuoden. Pääsimme itsekin kokeilemaan pyöräilyä belgialaisittain, kun teimme retken Gentin naapurikaupunkiin Bruggeen ja sen lähiympäristöön. Matka Gentistä Bruggeen taittui mukavasti junalla, ja Bruggesta käsin pyöräilimme muun muassa pieneen Dammen kylään. Pyöräily sujui leppoisasti hyvin merkittyjä pyöräväyliä, kanaalinvarsia ja maalaisteitä pitkin. Kilometrejä kertyi mukavat parikymmentä ja saimme reittimme varrella katsella niin tuulimyllyjä, nostosiltoja kuin kanavasta nostettua kymmenen kilon karppiakin.

Suomalaisia esimerkkejä keskustan rauhoittamisesta

Tampereen Hämeenkadun rauhoittaminen autoilta

Turun keskustavisio (ei toistaiseksi toteutettu)