Maaliskuussa valmistuneessa Väyläviraston Luontokato ja väyläverkot -selvityksessä käsitellään väylänpidon vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen sekä Väyläviraston toiminnan kehittämistarpeita luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.

Luonnon monimuotoisuus köyhtyy ihmisen toiminnan seurauksena. Valtakunnallisen liikennepolitiikan tavoitteissa ja linjauksissa luonnon monimuotoisuus ei ole tähän saakka ollut esillä. Tausta-aineistoissa luontokadon ehkäisytarve on kuitenkin tunnistettu ja jatkossa aihe nousee varmasti vahvemmin esille. ”Tähän saakka näkökulmana on pitkälti ollut haittojen minimointi väylähankkeita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Sen sijaan toimenpiteet luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi ja aiemmin aiheutettujen haittojen poistamiseksi eivät ole olleet samalla tavalla esillä”, toteaa projektipäällikkö Sakari Somerpalo Lineasta.

Väylänpito ja väyläverkot vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen sekä väylien rakentamisen, kunnossapidon ja fyysisten rakenteiden että myös väylien välittämän liikenteen kautta. Vaikutukset voidaan ryhmitellä kuuteen ryhmään, jotka kohdistuvat eri laajuudessa erilaisiin eläimiin, kasveihin ja luontotyyppeihin: estevaikutukset, liikennekuolemat, häiriöt, elinympäristön menetys, uudet luontoarvot sekä haitalliset vieraslajit.

Selvityksen toimenpide-ehdotukset käsittelevät mm. luontokatoa ja laajemminkin ympäristöä koskevien Väyläviraston toimintaperiaatteiden täsmentämistä, luonnon monimuotoisuutta koskevan tietopohjan parantamista ja tiedon hyödyntämistä väylänpidon strategisessa suunnittelussa, hankesuunnittelun ja hankearvioinnin kehittämistä luontokadon huomioon ottamisen näkökulmasta sekä väylänpidon suunnittelua tukevien, luontokatoa käsittelevien oppaiden tarvetta. Keskeiseksi uudeksi näkökulmaksi ehdotetaan toiminnan suuntaamista myös niin, että saavutetaan mahdollisimman suuri ympäristöhyöty sen sijaan, että rajaudutaan vain haittojen minimointiin.

Somerpalo luennoi aiheesta Väylät & Liikenne -päivillä maaliskuussa Hämeenlinnassa.

Lue lisää Väyläviraston sivuilta.

Linea toteutti syksyn 2022 aikana Porvoon kaupungille liikenneanalyysejä, joissa hyödynnettiin droneilla kuvattuja videoita liikenteestä. Dronella kuvattuun videoon perustuvan liikenneanalyysityökalun avulla voidaan analysoida tarkasti liikennevirtoja ja yksittäisiä ajoneuvoja sekä luoda informatiivisia visualisointeja.

Linea kuvasi Porvoossa aamun saattoliikennettä Strömborska skolanin ja Albert Edelfeltin koulun saattoalueilla. Kuvausten avulla analysoitiin autoilijoiden, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikkumista alueella.

”Tulosten myötä Porvoon kaupungilla on tiedossa koulujen alueiden eri kulkumuotojen liikennemäärät sekä niiden käyttämät reitit. Tietojen avulla pystyttiin myös tunnistamaan kohdat, joissa eri kulkumuotojen liikennevirrat risteävät sekä saatiin tietoa ajoneuvoliikenteen nopeuksista.” kertoo projektipäällikkö Aleksi Krankka. Porvoon kaupunki hyödyntää analyysistä saatuja tietoja jatkossa suunnittelutyössään.

Kiitämme yhteistyöstä kuluvana vuonna ja toivotamme rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2023.

Tuemme tänä vuonna joululahjoituksella Raide ry:n nuorten ehkäisevää päihdetyötä.

Linean liikennepolitiikan ja strategisen suunnittelun konkari Seppo Lampinen kävi lokakuussa luennoimassa liityntäpysäköinnistä Tampereella rautatiesuunnittelun täydennyskoulutusohjelmassa. Koulutusohjelman järjestävät Tampereen yliopiston tutkimuskeskus Terra ja Väylävirasto.

Luennossaan Lampinen kävi läpi liityntäpysäköinnin tavoitteita sekä pyöräliitynnän ja autoliitynnän erityispiirteitä. Lopuksi Seppo valotti myös liityntäpysäköinnin vaikuttavuutta ja onnistumisen edellytyksiä.

Luennon taustamateriaalina toimi Väyläviraston selvitys ”Liityntäpysäköintihankkeiden määrittely ja priorisointi”, jonka laatimiseen Lampinen ja Atte Mantila Linealta osallistuivat yhteistyössä Ramboll Finland Oy:n Kari Hillon ja Tapio Kinnusen kanssa.

Lue lisää:

Liityntäpysäköintihankkeiden määrittely ja priorisointi. Väyläviraston julkaisuja 30/2022.

Selvityksessä tarkasteltiin Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueen merkittävän maantieverkon henkilöliikenteelle ja kuljetuksille tarjoamaa palvelutasoa. Tavoitteena oli tarjota tietoa siitä, miten merkittävää tieverkkoa tulisi kehittää ja ylläpitää, jotta sille asetetut palvelutasotavoitteet täyttyisivät.

Työn lopputuloksena laadittiin raportti sekä ELY-keskuksen omassa toiminnassa hyödynnettävä tietokanta, joka sisältää kaikkien palvelutasotarkastelujen tulokset tiejaksoittain koko tarkasteltavalta tieverkolta.

Selvityksen kohteena olivat maantieverkon merkittävimmät osat eli päätiet ja merkittävät seututiet. Tarkastelu tehtiin tiejaksoittain kuvaamalla eri palvelutasotekijöitä soveltuvien, saatavissa olevien palvelutasomittareiden avulla. Eri palvelutasotekijöille asetettiin palvelutasotarpeisiin ja -odotuksiin perustuvat, tieluokasta ja toimintaympäristöstä riippuvat tavoitetasot. Palvelutasopuutteet tunnistettiin vertaamalla nykyistä palvelutasoa asetettuihin palvelutasotavoitteisiin. Selvityksen tulokset kuvaavat yleispiirteisesti tiejaksojen palvelutason parantamistarpeita.

Selvityksessä tuotetut aineistot palvelevat ELY-keskuksen toimintaa tieverkon kehittämisessä ja ylläpidossa. Samalla raportti antaa sidosryhmille yleiskuvan keskeisen tieverkon tarjoamasta palvelutasosta ja sen puutteista.

Julkaisun pysyvä osoite:

https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-398-067-9

Yhä useampi yritys ja organisaatio on kiinnostunut henkilöstönsä työmatkaliikkumisesta ja etsii keinoja, joilla kannustaa työntekijöitään kulkemaan työmatkojaan entistä kestävämmin. Linean yhteistyökumppani kestävien työmatkaliikkumisen projekteissa on Mobinet Oy.

Kestävän liikkumisen edistämisen tavoitteena on lisätä kestävien kulkutapojen suosiota ja samalla lisätä työntekijöiden hyvinvointia. Kestävään liikkumiseen kannustaminen voi myös tuoda työnantajalle kustannussäästöjä, kun pysäköintipaikkojen tarve vähenee. Sitoutuessaan kestävän liikkumisen edistämiseen organisaatio viestii samalla olevansa vastuullinen ja toteuttavansa ympäristöystävällisiä arvoja jokapäiväisessä toiminnassaan.

Kestävän työmatkaliikkumisen projekteissa voidaan esimerkiksi kartoittaa henkilöstökyselyn avulla, kuinka hyvin työpaikan senhetkiset käytännöt tukevat kestävää liikkumista. Henkilöstön ja esihenkilöiden työpajoissa voidaan pohtia kestävän työmatkaliikkumisen edistämisen tapoja, jotka kootaan toteuttamissuunnitelmaksi. Tavoitteena on, että työntekijät voivat tehdä niin kodin ja työpaikan väliset matkat kuin työasiamatkat mahdollisimman turvallisesti ja terveyttä edistäen.