(päivitetty 28.9.2015)

Varsinais-Suomeen valmistui vuoden 2014 lopulla kaksi yhteisessä valmisteluprosessissa laadittua liikennejärjestelmäsuunnitelmaa: koko maakunnan kattava Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035+ sekä Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjestelmäsuunnitelma.

Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma tarkentaa vuonna 2012 valmistunutta Turun seudun rakennemallia liikenteen osalta. Suunnitelman lähtökohdaksi otettiin kaupunkiseudun tarkastelu alueellisesti toistensa kanssa limittyneinä jalankulku-, pyöräily-, joukkoliikenne- ja autokaupungin järjestelminä. Eri kulkutapojen tarjoaman palvelutason analyysin kautta edettiin määrittämään toimenpiteet jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupungin vahvistamiseksi, autoliikenteen ruuhkautumisen hillitsemiseksi ja elinkeinoelämän kuljetusten toimivuuden turvaamiseksi.

Varsinais-Suomen liikennestrategia keskittyi tarkastelemaan maakunnan ja sen eri osien saavutettavuutta ja pääliikenneyhteyksien tarjoamaa palvelutasoa. Suunnitelman runkona olivat keskusten välisten yhteyksien palvelutasotarkastelut, jossa kuvattiin liikkumisen ja kuljetusten palvelutasotekijöiden nykytilaa ja kehitystä, asetettiin palvelutasotavoitteet ja näiden pohjalta määritettiin kehittämistarpeet.

Konsultteina molemmissa suunnitelmissa toimivat Strafica Oy ja Linea Konsultit Oy. Suunnitelmat on julkaistu Varsinais-Suomen liiton nettisivuilla.

Varsinais-Suomen liikennestrategian valmistumisen jälkeen Linea jatkoi työtä laatimalla toimenpiteiden tarkemman toteuttamissuunnitelman sekä jatkuvan liikennejärjestelmätyön vuosikellon. Toimenpidesuunnitelma määrittää toimenpiteiden tavoitteelliset suunnitteluvaiheet ja toteutusajankohdat tarkemmin seuraavan viiden vuoden jänteellä. Vuosikello puolestaan aikatauluttaa liikennejärjestelmätyön tehtävät kalenterivuoden aikana. Tavoitteena on käynnistää maakuntatason jatkuva liikennejärjestelmätyö sekä kytkeä liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteiden ja liikennejärjestelmän tilan seuranta kiinteästi valtio- ja kuntaosapuolten omien toiminta- ja taloussuunnitelmien valmisteluun.

Turun kaupunkiseudulla jatkuvasta liikennejärjestelmätyöstä on jo pitkät perinteet ja toiminta valmiiksi organisoitua. Vuoden 2015 alussa Linea valittiin liikennejärjestelmätyön asiantuntijakonsultiksi. Liikennejärjestelmäsuunnitelman toteutumisen seurannan ja edistämisen ohella alkuvaiheen tärkeimpiä tehtäviä ovat uuden MAL-hankeohjelman valmistelu sekä kaupunkiseudun liityntäpysäköinnin kehittämistarpeiden ja mahdollisuuksien selvittäminen.

Linean ja Stafican yhteistyö jatkui keväällä 2015 valmistuneessa Satakunnan maakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoin Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa keskeisenä lähtökohtana olivat keskusten välisten yhteyksien palvelutasotarkastelut, joiden kautta tunnistettiin tärkeimmät liikennejärjestelmän kehittämistarpeet. Suunnitelman tiivistelmä on julkaistu Satakuntaliiton nettisivuilla.

Parhaillaan Linea toimii asiantuntijakonsulttina ja sihteerinä myös Kanta-Hämeen, Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen jatkuvissa liikennejärjestelmäprosesseissa. Myös Satakunnassa on jatkossa tavoitteena etsiä sopiva malli jatkuvalle maakuntatason liikennejärjestelmätyölle.

Loppuvuodesta 2014 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailutti tutkimus- ja kehittämistoimintansa koordinaatiopalvelut.  Kilpailu sai Linean kannalta onnellisen päätöksen; Annu Korhonen jatkaa Trafin TK-koordinaattorina. Annu on hoitanut tehtävää jo aikaisemminkin, joten tehtävä on tuttu.

Koordinaatiokonsultin tehtäviin sisältyy monenmoista, niin Trafin koko TK-toiminnan *)  suunnitteluun, seurantaan ja kehittämiseen liittyviä tehtäviä kuin yksittäisten tutkimushankkeiden valmisteluun ja hankintaan liittyviä toimia. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä Trafin asiantuntijoiden kanssa, joten Annu reissaakin tiiviisti Ruoholahdenkadun ja Kumpulantien väliä.

Trafin TK-toiminnan kuvaus: http://www.trafi.fi/tietopalvelut/tutkimus_ja_kehittaminen

*) Hallinnonalalla puhutaan tosin nykyään enemmänkin TEAS-toiminnasta, eli tutkimus-, ennakointi-, arviointi- ja selvitystoiminnasta.

Uudenmaan ELY-keskuksen tilaama raportti ”Valtatien 10/12 ja kantatien 54 roolit liikennejärjestelmässä – Palvelutasolähtöinen vertailu teiden toiminnallisesta asemasta” on valmistunut. Linea Konsulteilta työhön osallistui Reijo Helaakoski, Sakari Somerpalo ja Aleksi Krankka.

Raportissa määritettiin liikennekäytävän strategisten kehittämistavoitteiden pohjalta kulkumuodoittain ja tiejaksoittain tavoitteet eri palvelutasotekijöiden tasolle ottaen huomioon eri tiejaksoilla painottuvat matka- ja kuljetusvirrat sekä ympäröivä maankäyttö.

Selvityksen johtopäätösten perusteella tulisi kantatietä 54 kehittää ensisijaisena itä-länsisuuntaisen pitkämatkaisen liikenteen väylänä Forssan ja Lahden suuntien välillä. Tulosten pohjalta on tarpeen harkita myös teiden toiminnallisten luokitusten muutoksia. Tuloksista keskusteltiin 20.11.2014 Hämeenlinnan Raatihuoneella pidetyssä sidosryhmäseminaarissa.

Lue työn laajempi esittely täältä.

Suunnitelma on julkaistu Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisusarjassa.

Linealaiset ovat  viime viikkoina päivittäneet osaamistaan useissa seminaareissa ja
koulutustapahtumissa.

Liikenneturvan järjestämissä seminaareissa on kuultu kokemuksia liikenneturvallisuustyöstä kunnissa (Näin meillä -seminaari 16.9.2014) ja tarkkaamattomuudesta liikenteessä (yhdessä ETSC:n kanssa järjestetty Distracted driving -seminaari 7.10.).

Tämänvuotisilla Paikallisliikennepäivillä (18.–19.9.2014) teemoina olivat mm. asiakaslähtöinen suunnittelu, joukkoliikenteen vaikutukset maankäyttöön ja kaupunkien kehitykseen sekä laadukkaat ja edullisemmat palvelut kilpailuttamalla.

Motivan organisoima ECOMM- ja Velo-city-jälkiseminaari (24.9.2014) valotti pyöräilyn ja liikkumisen ohjauksen uusimpia suuntia ja kokeiluita eri puolilla maailmaa. Mukava tieto oli esimerkiksi se, että sähköavusteisen pyörän käyttö ei vähennä niinkään tavanomaista pyöräilyä vaan etupäässä autoilua.

XVI kansallisessa Kaupunkifoorumissa (23.–24.9.2014) kuultiin esityksiä kasvuvyöhykkeistä ja niiden merkityksestä aluekehityksessä, pohdittiin asemanseutujen kehittämistä ja älykästä liikkumista ja esitettiin kriittisiäkin näkemyksiä siitä, vastaavatko vyöhykevisiot reaalimaailman arkisiin vuorovaikutustarpeisiin. Ajatuksia herättävä puheenvuoro oli myös Cristina Anderssonin esitys robotisaatiosta – ei vain tulevaisuuden visiona vaan ilmiönä joka on todellisuutta jo nyt.

Koulutustapahtumat ovat meille tärkeitä jatkuvan oppimisen, ideoiden kehittelyn ja verkostoitumisen kannalta. Pienenä yrityksenä haemme vuorovaikutusta monipuolisesti ja avoimin mielin eri tahoilta, jotta ajattelumme pysyy tuoreena.

Osa linealaisista osallistui tänäkin vuonna leikkimieliseen Kilometrikisaan! Poljimme yhdessä lähes 8 000 kilometriä ja sijoituimme piensarjassa 140 joukkoon. Bensaa säästyi noin 550 litraa ja hiilidioksidipäästöjä noin 1 400 kg.

Kilometrikisan loppu ja auton vapaapäivä maanantaina 22.9. päättivät tänäkin vuonna Liikkujan viikon, joka on kansainvälinen tapahtuma. Suomessa tapahtumaa koordinoi Motiva Oy.

Liikkujan viikolla kannustetaan ihmisiä kiinnittämään huomiota omiin, arkisiin liikkumisvalintoihin ja niiden ympäristöön ja yhteiskuntaan kohdistuviin vaikutuksiin.

Vaikka Kilometrikisa ja Liikkujan viikko ovat päättyneet, me Lineassa aiomme jatkaa työmatkapyöräilyä ja pyrimme muutekin arjessamme tekemään kestäviä liikkumisvalintoja.

(päivitetty 18.6.2014)

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035 on valmistunut. Suunnitelma käsittelee maankäyttöä, asumista, liikennettä ja elinkeinojen teemoja laajana kokonaisuutena. Suunnittelualueeseen kuuluu kahdeksan kuntaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti.

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmän kehittämisestä on solmittu aiesopimus, johon alueen kunnat yksimielisesti sitoutuvat. Siinä määritellään liikennejärjestelmän pitkän aikavälin kehittämistavoitteet sekä tärkeimmät toimet vuosiksi 2014–2019. Sopimus allekirjoitettiin 18.6. Lohjan kaupungintalolla.

Linkki Uudenmaan liiton tiedotteeseen.

Lisätietoja suunnitelmasta ja sähköinen raportti Uudenmaan liiton sivuilla.