Ovatko sähkökuorma-autot realistinen vaihtoehto dieselkuormureille kaupunkien tavaraliikenteessä? Linean Saara Valtonen selvitti diplomityössään kaupunkien tavaraliikenteen sähköistämistä kustannusten, akkukapasiteetin ja päästöjen näkökulmasta.
Saara valmistui maankäytön suunnittelun ja liikennetekniikan diplomi-insinööriksi Aalto-yliopistosta rakennetun ympäristön laitokselta vuoden 2021 lopussa. Valmistumisen myötä Saara siirtyi kokopäiväiseksi linealaiseksi.
Diplomityössään Saara tutki kaupunkien tavaraliikenteen sähköistämisen kustannuksia ja sitä, millainen hiilidioksidipäästöjen vähennyspotentiaali sähkökuorma-autoilla olisi verrattuna polttomoottoriajoneuvoihin. Kaupunkien rahtiliikenne on välttämätöntä, mutta aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä ja meluhaittoja, mihin sähköistäminen voisi tuoda helpotusta. Saara arvioi sähkökuorma-autojen kustannuksia, energiankulutusta ja päästöjä kaupunkien tavaraliikenteessä, sekä vertasi niitä vastaavien dieselkuorma-autojen kustannuksiin, energiankulutukseen ja päästöihin.
Akkujen kallis hinta korostuu tavaraliikenteessä
”Sähköajoneuvojen akut ovat toistaiseksi kalliita, mikä nostaa sähköajoneuvon ostohintaa suhteessa polttomoottoriajoneuvoihin. Kustannusero korostuu tavaraliikenteessä suhteessa henkilöautoiluun, koska raskaampi ajoneuvo kuluttaa enemmän energiaa ja tarvitsee isomman akun,” Saara sanoo.
”Analysoin 40 toteutunutta jakeluliikenteen matkaa ja mallinsin energiankulutuksen sähkökuorma-autolle sekä dieselkuorma-autolle. Energiankulutuksen perusteella määritin tarvittavan akkukapasiteetin kolmelle eri latausskenaariolle”, Saara kertoo. ”Näin pystyin arvioimaan latausstrategian vaikutusta sähkökuorma-auton omistamisen kokonaiskustannukseen.”
Lataustavalla on väliä
Omistamisen kokonaiskustannusanalyysi paljasti, että sähkökuorma-autojen kustannukset ovat edelleen dieselkuorma-autoja korkeammat. Sillä, miten sähkökuorma-autoa lataa, on kuitenkin suuri merkitys kokonaiskustannuksen kannalta. Pelkkä yön aikana lataaminen vaatii suuren ja painavan akun, jotta lataus riittää koko päiväksi. Ylimääräisen lataustauon pitäminen puolestaan auttaa pienentämään akun kokoa, mutta lisää kustannuksia tauon aikana menetetyn ajan vuoksi. Lataaminen kuorman purkamisen, lastaamisen ja taukojen aikana osoittautui tehokkaimmaksi latausstrategiaksi omistamisen kokonaiskustannusten näkökulmasta.
Käytönaikaisten latausten avulla akkukapasiteettia voidaan pienentää, mikä laskee sähkökuorma-autojen hintaa. Käytönaikainen lataus voi vähentää myös sähköajoneuvoihin liittyvää toimintasädekammoa (range anxiety). Toisaalta sitä varten tulisi kehittää kattava pikalatausverkosto, mikä ei ole aivan ilmaista. Akkujen kehittyessä yön yli lataus on luultavimmin tulevaisuudessa järkevin latausstrategia. Pikalatausasemia voitaisiin kuitenkin sijoittaa kaupunkien tavaraliikenteen kannalta strategisiin sijainteihin. Optimaalisella sijoittelulla voitaisiin vähentää latausverkon kehittämisestä aiheutuvia kustannuksia. Kustannuslaskelman valossa on kuitenkin selvää, että akkukapasiteetti kannattaa optimoida maksimoinnin sijaan huomioiden kaupunkien tavaraliikenteen moninaiset toiminnot.
Päästöjen vähennyspotentiaali riippuu sähkön tuotantotavasta
Saara laski myös sähkökuorma-auton käytönaikaiset hiilidioksidipäästöt ja vertasi niitä dieselkuorma-auton päästöihin. Rahtiliikenteen sähköistämisen hiilidioksidipäästöjen vähennyspotentiaali on arviolta 84–88 prosenttia, kun laskelma pohjautuu Suomen sähköntuotannon keskimääräisen päästökertoimeen. ”Sähkön tuotantotavalla on merkittävä vaikutus sähköajoneuvojen päästöihin”, Saara toteaa. ”Sähköistämisen hiilidioksidipäästöjen vähennyspotentiaali laskee 58–67 prosenttiin, jos perusteena käytetään EU:n sähköntuotannon keskimääräistä päästökerrointa.”
Lisätietoja:
saara.valtonen(at)linea.fi
https://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/Saara.jpg6001510Hannahttps://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/linea_logo2.pngHanna2022-04-13 14:00:102022-04-13 14:00:10Latausstrategialla ja sähkön tuotantotavalla iso merkitys, kun pohditaan tavaraliikenteen sähköistämistä
Venäjän hyökkäys Ukrainaan koskettaa meitä kaikkia. Linea haluaa olla mukana auttamassa ja tukemassa Ukrainan sodan uhreja Suomen Punaisen ristin katastrofirahastoon suunnatun lahjoituksen myötä.
https://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/linea_ukraina.jpg3001510Hannahttps://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/linea_logo2.pngHanna2022-03-10 12:39:322022-03-10 12:42:20Linea tukee sodan uhrien auttamistyötä Ukrainassa
CEF Verkkojen Eurooppa (Connecting Europe Facility) on Euroopan komission rahoitusväline hankkeille, joilla kehitetään Euroopan unionin energia-, liikenne- ja digitaalisia yhteyksiä. CEF2 rahoituskauden 2021–2027 budjetti on 30 miljardia euroa, josta liikennealan osuus on 23 miljardia euroa.
Viimeisin CEF Liikenne 2021 -haku oli käynnissä 16.9.2021-19.1.2022. Haun budjetti on 7 miljardia euroa ja haussa rahoitetaan projekteja, jotka tähtäävät Euroopan liikenneinfrastruktuurin rakentamiseen, päivittämiseen ja parantamiseen.
Linean asiantuntijat olivat mukana työstämässä kahta hakemusta CEF Liikenne 2021 -hakuun yhdessä Waystep Consulting Oy:n kanssa. Molemmat hakemukset koskivat suomalaisia ratahankkeita. Lue lisää CEF Liikenne 2021 -hausta Traficomin sivulta.
https://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/CEF2_hankehaut.jpg6001510Hannahttps://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/linea_logo2.pngHanna2022-02-17 10:32:502022-02-17 10:32:50Linea mukana laatimassa CEF Liikenne 2021 -hakemuksia
Suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointia säätelee laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) ja sitä täydentävä asetus (347/2005). Väylävirastossa ja ELY-keskuksissa laadittavat suunnitelmat eivät kuulu lakisääteisen ympäristöarvioinnin piiriin, mutta lakiin sisältyy kuitenkin niin sanottu yleinen arviointivelvollisuus. Yleinen arviointivelvollisuus tarkoittaa, että viranomaisen tulee arvioida kaikkien suunnitelmien ja ohjelmien vaikutukset riittävällä tavalla.
Linean laatima opas suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointiin kertoo yleisesti vaikutusten arvioinnista ja oppaan soveltamisesta erilaisissa suunnittelutilanteissa. Opas käsittelee myös arviointiprosessin suunnittelua ja kytkentää itse ohjelman laatimiseen. Lisäksi oppaassa kerrotaan arviointiin vaikuttavista tekijöistä ja siitä, miten vaikutuksia arvioidaan käytännössä.
Opas tarjoaa lähestymistapoja erilaisiin tilanteisiin
Arvioinnin haasteena ovat väylänpidon suunnitelmien ja ohjelmien monenkirjavuus sekä toisistaan eroavat suunnittelutilanteet. Sen vuoksi kyseessä ei ole toimintaa täsmällisesti määrittävä ohje, vaan opas pyrkii antamaan kuvan siitä, miten vaikutusten arviointi on toteutettavissa erilaisissa suunnittelutilanteissa. Opas tarjoaa myös mahdollisuuden tapauskohtaiseen harkintaan. Oleellista vaikutusten arvioinnissa on se, että kaikki merkittävät vaikutukset tulevat arvioiduksi lain edellyttämällä tavalla ”riittävästi”.
Erilaisten suunnittelutilanteiden ja luonteeltaan toisistaan poikkeavien suunnitelmien ja ohjelmien vuoksi oppaassa ei käsitellä erilaisia arviointimenetelmiä yksityiskohtaisesti. Sen sijaan oppaassa pyritään antamaan kuva mahdollisista lähestymistavoista ja opastamaan arviointimenetelmiä tarkemmin käsittelevän kirjallisuuden äärelle.
Opasta voidaan soveltaa myös muussa toiminnassa kuin valtion väylähankkeiden suunnittelussa. Vaikka arvioitavat merkittävät vaikutukset ja arvioinnin lähestymistavat ja menetelmät vaihtelevatkin tapauskohtaisesti, arviointiprosesseilla ja arvioinnin kytkeytymisellä suunnitteluprosesseihin on huomattavassa määrin yhteisiä piirteitä.
https://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/SOVAopas.jpg5001510Hannahttps://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/linea_logo2.pngHanna2022-01-24 15:25:192022-01-24 15:25:19Linea laati Väylävirastolle ja ELY-keskuksille oppaan suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointiin
Kiitämme yhteistyöstä kuluvana vuonna ja toivotamme rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2022.
Tuemme tänä vuonna joululahjoituksella Mieli ry:n työtä lasten ja nuorten mielenterveyden hyväksi.
https://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/Joulutervehdys2021.jpg6001510Hannahttps://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/linea_logo2.pngHanna2021-12-16 10:38:492021-12-16 10:38:56Rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2022!
Solmupysäkit ovat vilkkaasti käytettyjä joukkoliikenteen pysäkkejä, joilla on keskeinen sijainti liikennejärjestelmän tärkeissä solmukohdissa. Kehittämällä korkeatasoisia solmupysäkkejä ja -paikkoja helpotetaan eri liikennemuotojen ja liikenteen palveluiden sujuvaa yhdistelyä liikkumistarpeiden hoitamiseksi.
Solmupysäkkien kehittämisellä pyritään kasvattamaan joukkoliikenteen käyttöä ja siten vähentämään yksityisautoilusta johtuvia haittoja, joihin pelkkä fossiilisten polttoaineiden korvaaminen vähäpäästöisemmillä käyttövoimilla ei riitä. Joukkoliikenne turvaa eri väestöryhmien liikkumismahdollisuuksia ja mahdollistaa monelle myös liikkumisen ilman omaa autoa. Tällä tavoin joukkoliikenne myös parantaa alueiden saavutettavuutta. Osa solmupysäkeistä voi liittyä keskeisesti myös kansainvälisiin matkaketjuihin.
Luokittelussa laaja näkemys on tarpeen
Luokittelu solmupysäkiksi ei aina ole yksiselitteistä. Pysäkin luokittelussa on oleellista tunnistaa, millaisten pysäkkien tulisi erota toisistaan palveluvarustukseltaan. Luokittelun lähtökohdan muodostavat tällöin matkustajien tarpeet erilaisissa pysäkkien käyttötilanteissa.
Luokittelussa on hyvä kysyä näkemyksiä ainakin alueen kunnilta ja niiden eri hallinnonaloilta, liikennöitsijöiltä ja joukkoliikenteestä vastaavalta toimivaltaiselta viranomaiselta. Solmukohteita ja niiden kehittämistarpeita on voitu jo tunnistaa aiemmin eri yhteyksissä, kuten liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelmassa, aluevaraussuunnitelmissa tai esimerkiksi liikenneturvallisuussuunnitelmissa.
Markkinaehtoinen bussiliikenne on keskittynyt varsinkin suurimpien kaupunkien välisiin nopeisiin yhteyksiin, jolloin osa matkan varrella sijaitsevista isoistakin keskustoista saatetaan jättää kiertämättä ja keskittyä vain optimaalisiin pysähdyksiin, jotka eivät pidennä liikaa matka-aikaa. Tämä lisää tienpitäjän tarvetta kohdistaa pysäkkien palvelutasoa parantavia toimenpiteitä oikein tunnistettuihin ja valittuihin solmupisteisiin.
Kunnat ja ELY-keskukset sekä muut tahot voivat solmupysäkkeihin liittyvillä toimillaan parantaa markkinaehtoisen liikenteen toimintaedellytyksiä ja vähentää näin julkisen sektorin tarvetta rahoittaa liikennepalveluja. Varsinkin isoilla kaupunkiseuduilla on tärkeää huomioida sisääntuloväylillä ja niiden keskeisillä solmupysäkeillä viranomaisen tilaaman paikallis- tai seutuliikenteen tarpeiden lisäksi myös pitkämatkaisen markkinaehtoisen liikenteen määrä, rooli ja tarpeet. Tarvitaan avointa ja riittävän aikaista vuoropuhelua viranomaisten ja alan toimijoiden kesken edistämään liikennepalveluiden toteutumista myös markkinaehtoisesti.
Linea toteuttaa pysäkkiselvityksiä esimerkiksi ELY-keskuksille. Niissä voidaan maantiepysäkkien lisäksi tarkastella tarvittaessa myös katuverkon ja henkilöjunaliikenteen tärkeimpiä solmupaikkoja.
https://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/Solmupysakit_yleinen.jpg6001510Hannahttps://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/linea_logo2.pngHanna2021-11-26 21:25:122021-12-07 08:55:41Laadukkaat solmupysäkit ovat edellytys sujuvalle joukkoliikenteelle
Linea toteutti vuonna 2021 Väylävirastolle valtakunnallisen tarkastelun solmupysäkeistä osana valtion tieverkkoa. Työn avulla hahmotettiin solmupysäkkien kokonaismäärää sekä pyrittiin tunnistamaan, minkälaisia tarpeita solmupysäkkeihin kohdistuu vuoden 2021 tietojen perusteella.
Selvitys tarjoaa tietoa Väyläviraston toiminnan suunnitteluun ja rahoitustarpeiden arviointiin.
Työssä saatiin ELY-keskuksista tiedot yhteensä 457 solmupysäkistä. Työssä tarkasteltiin maantieverkon pysäkkejä joukkoliikenteen järjestäjästä riippumatta. 62 prosenttiin (282 kpl) solmupysäkeistä liittyi ELY-keskuksissa tunnistettuja toimenpidetarpeita.
Väylävirastossa pidettiin myös tärkeänä saada tämän työn yhteydessä ELY-keskuksilta alueellisia näkemyksiä eri solmupysäkkien kehittämishankkeiden keskinäisestä tärkeysjärjestyksestä sekä vaikuttavuudesta. Tätä varten ELY-keskuksia pyydettiin ottamaan yhtenä tekijänä huomioon vuosien 2021–2032 valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päätavoitteet sekä niitä tarkentavat strategiset linjaukset.
Väylävirasto on julkaissut työn loppuraportin ja se on ladattavissa tästä linkistä.
Lisätietoja Linean palveluista pysäkkeihin liittyen sekä Väyläviraston solmupysäkkiselvityksestä antaa projektipäällikkö Atte Mantila, atte.mantila@linea.fi, p. 0400 858 170.
https://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/Solmupysakit.jpg6001510Hannahttps://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/linea_logo2.pngHanna2021-10-27 14:14:052021-10-27 14:36:08Linea toteutti Väyläviraston valtakunnallisen solmupysäkkiselvityksen
Linea juhlii tänä vuonna 20-vuotista taivaltaan liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelun alalla. Vuosien varrella on ehditty tehdä monenlaista, mutta ydinajatus on pysynyt samana alusta saakka.
Johtotähtinä joustavuus, laatu ja parempi elinympäristö
”Kun vuonna 2001 päätimme perustaa oman yrityksen, Linean toiminta-ajatukseksi kirjattiin, että haluamme olla mukana suunnittelemassa kestävää, viihtyisää ja ihmisläheistä elinympäristöä”, kertoo perustajajäsen Sakari Somerpalo. ”Toisena kantavana ajatuksena oli asiakaslähtöisyys ja yhteistyö: asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen, joustavuus projekteissa ja asiantuntemusta laajentava yhteistyöverkosto.”
Nyt, 20 vuotta myöhemmin, sama ajatus on edelleen toiminnan perustana. Johtotähtinä työssä ovat joustavuus, laadukas työn jälki ja halu olla mukana luomassa parempaa elinympäristöä.
”Hyvä yhteishenki on yrityksen sydän”
Lineassa työskentelee yhdeksän työntekijää erilaisilla koulutustaustoilla aina insinööreistä yhteiskunta-, alue- ja ympäristötaloustieteilijöihin ja humanisteihin. Liikennejärjestelmän, kestävän liikenteen ja liikenneturvallisuuden lisäksi linealaiset työskentelevät muun muassa maankäytön suunnittelun, viestinnän ja graafisen suunnittelun parissa.
”Poikkitieteellisestä porukastamme löytyy taitoa ja näkemystä hyvin erilaisiin projekteihin, mikä on ehdottomasti yksi vahvuuksistamme”, toteaa toimitusjohtaja Mikko Seila.
”Olen valtavan ylpeä osaavasta ja motivoituneesta porukastamme, joka on yrityksemme tärkein voimavara. Yrityksen sydän on hyvä yhteishenki, jota vaalimme joustavan arjen ohella myös virkistyksin ja Suomeen sekä ulkomaille suuntautuvin opintomatkoin.”
Iso kiitos asiakkaille
Mikä sitten on Linean menestyksen taustalla, ja millä mielin toimitusjohtaja katsoo tulevaisuuteen? ”Suuri kiitos kuuluu asiakkaillemme, joita ilman ei olisi yritystäkään. Saamme tehdä mielenkiintoisia projekteja, ja meihin luotetaan myös uudenlaisten haasteiden äärellä”, Mikko toteaa.
Tulevaisuuteen toimitusjohtaja katsoo luottavaisesti. ”Linealle on tärkeää säilyttää luotettavan yrityksen maine tulevaisuudessakin. Uskomme laadukkaille suunnittelupalveluille olevan kysyntää myös jatkossa.”
Linean perustajajäsenet vuonna 2001
https://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/Linea20vuotta.jpg5301510Hannahttps://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/linea_logo2.pngHanna2021-09-29 10:48:532021-09-29 10:48:5320 vuotta suunnittelua kestävän elinympäristön puolesta: Linea täyttää tasavuosia
Valtatien 6 kehittämisen tavoitteena on turvata toimivat arjen matkat ja edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä. Keväällä päättyneessä hankkeessa Linea selvitti valtatien Imatra–Joensuu-yhteysvälin merkitystä sekä kehittämistoimenpiteitä pitkämatkaisen liikenteen ja kuljetusten kannalta. Palvelutasolähtöisessä työssä otettiin huomioon myös paikallisen liiketeen ja maankäytön tarpeet. Keskeisinä palvelutasotavoitteina ovat liikenneturvallisuuden parantaminen, turvallisten ohitusmahdollisuuksien lisääminen ja tasaisen matkanopeuden varmistaminen. Linea Konsultit Oy toteutti selvityksen projektipäällikkö Aleksi Krankan johdolla. Työn tilasi Pohjois-Savon ELY-keskus.
Toimivat matkat ja elinkeinoelämän kilpailukyky edellyttävät parempaa tieinfraa
Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää valtatien 6 tieinfrastruktuurin selvää parantamista. Runsas raskaan liikenteen määrä yhdistettynä ohituspaikkojen vähäisyyteen ja vaihtelevaan tiegeometriaan luo haasteita. Valtatien 6 Imatra–Joensuu-yhteysvälin liikenneturvallisuuden taso on huonompi kuin vastaavilla pääteillä ja kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä on kasvanut viime vuosina.
Keskeisiä kehittämistoimenpiteitä ovat liittymien parantamiset, tien leventäminen, tiegeometrian parantaminen ja ohituskaistojen rakentaminen. Liikenneturvallisuustason parantaminen edellyttää myös pieniä ja nopeasti toteutettavia toimenpiteitä sekä lisääntyvää huomiota kasvatus-, valistus- ja tiedotustoimintaan.
Liikenneturvallisuus, sujuvuus ja saavutettavuus paranevat
Suunniteltujen kehittämistoimenpiteiden myötä yhteysvälin liikenneturvallisuus, kuljetusten ja matkojen sujuvuus sekä alueen saavutettavuus paranevat. Ensimmäiset kehittämistoimenpiteet kohdistetaan vaikuttavimpiin toimenpiteisiin liikenneturvallisuuden ja toiminnallisuuden parantamiseksi koko yhteysvälillä. Linea on mukana laatimassa näistä kohteista esisuunnitteluvaiheen selvitystä, jossa etsitään toteuttamiskelpoista ratkaisua jatkosuunnittelun pohjaksi.
Kulunutta vuotta on leimannut kaikenlainen etäelämä etätöiden, etäkokousten ja etätyöpajojen muodossa, kun taas toimistopäivät yhdessä työkavereiden kanssa ovat olleet harvinaista herkkua. Syksystä ei vielä kukaan tiedä, mutta toiveissa toki on, että tilanne sallisi jo kokoontumiset muuallakin kuin Teamsissa. Sitä ennen linealaiset kuitenkin pääosin lomailevat heinäkuun ajan, ja palaavat töiden ääreen taas elokuussa. Toivotamme kaikille aurinkoista ja rentoa kesää!
Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut 7. kesäkuuta 2021 selvityksen liikkumispalvelujen esteettömyystietojen parantamisesta. Raportin laativat Avaavan ja Linea Konsultit Oy:n asiantuntijat.
Esteettömyystietoa kehitettävä osana muuta matkatietoa
Esteettömyystiedolla tarkoitetaan tietoa esimerkiksi siitä, miten liikenteen infrastruktuuri ja liikennepalvelu soveltuvat iäkkäille ja liikuntarajoitteisille henkilöille, kuten esimerkiksi tietoa liikenneterminaalien hisseistä ja junavaunun tai linja-auton matalalattiaisuudesta.
Selvityksen perusteella esteettömyystietojen kehittämistyössä on kyse laajasta ja kiinteästi muun matkatiedon kuten aikataulu- ja reittitiedon kehittämiseen liittyvästä kokonaisuudesta. Keskeisiä ratkaistavia asioita ovat esteettömyystietojen määrittely, tuottaminen ja tekninen toteutus.
Kehittäminen vaatii vuoropuhelua, tietoisuuden lisäämistä ja laajaa näkökulmaa
Esteettömyystietojen kehittäminen vaatii selvityksen mukaan jatkuvaa vuoropuhelua eri toimijoiden ja loppukäyttäjien kesken sekä tietoisuuden lisäämistä liikenteen matkatiedon omissa kehitysprojekteissa ja liikenteen palveluja tarjoavissa yrityksissä. Olennaista on sisällyttää esteettömyystiedot osaksi matkatietojen laajempaa suunnittelua ja kehitystä.
”Olennaista on huolehtia siitä, että esteettömyystoimenpiteitä ei kehitetä irrallisena elementtinä omassa siilossaan, vaan esteettömyys on automaattisesti mukana kaikissa alan piirissä käytävissä keskusteluissa, kehitystyössä ja työryhmissä”, selvityksessä todetaan.
Selvityksessä ehdotetaan, että liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin koordinoiman Liikenteen ekosysteemi -hankkeen sisään ja matkatietoryhmän yhteyteen perustettaisiin esteettömyystietoon keskittyvä työryhmä. Ryhmän tarkoitus olisi varmistaa esteettömyyden sisällyttäminen osaksi matkatietojen laajempaa suunnittelua.
Ministeriö jatkaa esteettömyystietojen saatavuuden ja hyödynnettävyyden kehittämistä
Selvitys käynnistettiin syksyllä 2020 osana Liikenteen ja viestinnän digitaaliset palvelut esteettömiksi –toimenpideohjelmaa 2017–2021. Liikenne- ja viestintäministeriö arvioi nyt selvityksen tuloksia ja jatkaa esteettömyystietojen saatavuuden ja hyödynnettävyyden kehittämistä osana hallinnonalan muita digitaalisen tiedon hyödyntämiseen tähtääviä hankkeita sekä Liikenne 12 –ohjelman toimeenpanoa.
Linean tehtäväkenttä monipuolistui uudenlaisella tehtävällä, kun Linean joukkoliikenneasiantuntija Atte Mantila otti hoitaakseen Pro Rautatie ry:n osa-aikaisen toiminnanjohtajan tehtävät toukokuussa 2021. Aten tehtäviin Pro Rautatiellä kuuluvat yhdistyksen viestintä, jäsenasiat ja tapahtumien järjestäminen sekä yhdistyksen hallintoon liittyvät asiat. Aten tavoitat jatkossakin helposti Linean tutuilla yhteystiedoilla.
”Olen erittäin innostunut uudesta toiminnanjohtajan tehtävästä! Raideliikenne eri muotoineen on aina kiehtonut minua, ja olen pitänyt sitä tärkeänä monestakin syystä. Juna on ollut minulle vuosia sekä arkinen kulkutapa työmatkoillani että tärkeä myös pidemmillä vapaa-ajan matkoilla Suomessa ja ulkomailla”, Atte kertoo. ”Odotan erityisellä innolla Pro Rautatien näkyvyyden ja roolin kasvattamista.”
”Raideliikenne on olennainen osa valtavaa liikkumisen palapeliä”
Aten joukkoliikenneosaaminen tarjoaa vankan pohjan raideliikenteen edistämiselle osana liikennejärjestelmää. ”Näen raideliikenteen olennaisena osana valtavaa liikkumisen palapeliä, jossa liikkuvat sekä ihmiset että teollisuuden raaka-aineet ja lopputuotteet”, Atte kuvaa.
”Meillä Suomessa yhteiskunnallinen kehitys ja tavoitteet lupaavat hyvää rautatiealan kehitykselle, ja raideliikenteellä puolestaan on paljon tarjottavaa Suomelle. On siis hieno hetki hypätä puikkoihin Pro Rautatiellä juuri nyt”, toteaa Atte.
Yhdistys toimii sekä henkilö- että tavaraliikenteen yleisten edellytysten turvaamiseksi, palvelutason parantamiseksi ja suosion kasvattamiseksi. ”Toivotan kaikki Pro Rautatiestä kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi mukaan toimintaan! Lisätietoa jäsenyydestä ja yhdistyksen toimintaan liittyvistä asioista saatte minulta”, Atte sanoo. Tavoitat Aten sähköpostitse osoitteesta atte.mantila(ät)linea.fi ja puhelimitse numerosta 0400 858 170.
Latausstrategialla ja sähkön tuotantotavalla iso merkitys, kun pohditaan tavaraliikenteen sähköistämistä
Ovatko sähkökuorma-autot realistinen vaihtoehto dieselkuormureille kaupunkien tavaraliikenteessä? Linean Saara Valtonen selvitti diplomityössään kaupunkien tavaraliikenteen sähköistämistä kustannusten, akkukapasiteetin ja päästöjen näkökulmasta.
Saara valmistui maankäytön suunnittelun ja liikennetekniikan diplomi-insinööriksi Aalto-yliopistosta rakennetun ympäristön laitokselta vuoden 2021 lopussa. Valmistumisen myötä Saara siirtyi kokopäiväiseksi linealaiseksi.
Diplomityössään Saara tutki kaupunkien tavaraliikenteen sähköistämisen kustannuksia ja sitä, millainen hiilidioksidipäästöjen vähennyspotentiaali sähkökuorma-autoilla olisi verrattuna polttomoottoriajoneuvoihin. Kaupunkien rahtiliikenne on välttämätöntä, mutta aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä ja meluhaittoja, mihin sähköistäminen voisi tuoda helpotusta. Saara arvioi sähkökuorma-autojen kustannuksia, energiankulutusta ja päästöjä kaupunkien tavaraliikenteessä, sekä vertasi niitä vastaavien dieselkuorma-autojen kustannuksiin, energiankulutukseen ja päästöihin.
Akkujen kallis hinta korostuu tavaraliikenteessä
”Sähköajoneuvojen akut ovat toistaiseksi kalliita, mikä nostaa sähköajoneuvon ostohintaa suhteessa polttomoottoriajoneuvoihin. Kustannusero korostuu tavaraliikenteessä suhteessa henkilöautoiluun, koska raskaampi ajoneuvo kuluttaa enemmän energiaa ja tarvitsee isomman akun,” Saara sanoo.
”Analysoin 40 toteutunutta jakeluliikenteen matkaa ja mallinsin energiankulutuksen sähkökuorma-autolle sekä dieselkuorma-autolle. Energiankulutuksen perusteella määritin tarvittavan akkukapasiteetin kolmelle eri latausskenaariolle”, Saara kertoo. ”Näin pystyin arvioimaan latausstrategian vaikutusta sähkökuorma-auton omistamisen kokonaiskustannukseen.”
Lataustavalla on väliä
Omistamisen kokonaiskustannusanalyysi paljasti, että sähkökuorma-autojen kustannukset ovat edelleen dieselkuorma-autoja korkeammat. Sillä, miten sähkökuorma-autoa lataa, on kuitenkin suuri merkitys kokonaiskustannuksen kannalta. Pelkkä yön aikana lataaminen vaatii suuren ja painavan akun, jotta lataus riittää koko päiväksi. Ylimääräisen lataustauon pitäminen puolestaan auttaa pienentämään akun kokoa, mutta lisää kustannuksia tauon aikana menetetyn ajan vuoksi. Lataaminen kuorman purkamisen, lastaamisen ja taukojen aikana osoittautui tehokkaimmaksi latausstrategiaksi omistamisen kokonaiskustannusten näkökulmasta.
Käytönaikaisten latausten avulla akkukapasiteettia voidaan pienentää, mikä laskee sähkökuorma-autojen hintaa. Käytönaikainen lataus voi vähentää myös sähköajoneuvoihin liittyvää toimintasädekammoa (range anxiety). Toisaalta sitä varten tulisi kehittää kattava pikalatausverkosto, mikä ei ole aivan ilmaista. Akkujen kehittyessä yön yli lataus on luultavimmin tulevaisuudessa järkevin latausstrategia. Pikalatausasemia voitaisiin kuitenkin sijoittaa kaupunkien tavaraliikenteen kannalta strategisiin sijainteihin. Optimaalisella sijoittelulla voitaisiin vähentää latausverkon kehittämisestä aiheutuvia kustannuksia. Kustannuslaskelman valossa on kuitenkin selvää, että akkukapasiteetti kannattaa optimoida maksimoinnin sijaan huomioiden kaupunkien tavaraliikenteen moninaiset toiminnot.
Päästöjen vähennyspotentiaali riippuu sähkön tuotantotavasta
Saara laski myös sähkökuorma-auton käytönaikaiset hiilidioksidipäästöt ja vertasi niitä dieselkuorma-auton päästöihin. Rahtiliikenteen sähköistämisen hiilidioksidipäästöjen vähennyspotentiaali on arviolta 84–88 prosenttia, kun laskelma pohjautuu Suomen sähköntuotannon keskimääräisen päästökertoimeen. ”Sähkön tuotantotavalla on merkittävä vaikutus sähköajoneuvojen päästöihin”, Saara toteaa. ”Sähköistämisen hiilidioksidipäästöjen vähennyspotentiaali laskee 58–67 prosenttiin, jos perusteena käytetään EU:n sähköntuotannon keskimääräistä päästökerrointa.”
Lisätietoja:
saara.valtonen(at)linea.fi
Linea tukee sodan uhrien auttamistyötä Ukrainassa
Venäjän hyökkäys Ukrainaan koskettaa meitä kaikkia. Linea haluaa olla mukana auttamassa ja tukemassa Ukrainan sodan uhreja Suomen Punaisen ristin katastrofirahastoon suunnatun lahjoituksen myötä.
Linea mukana laatimassa CEF Liikenne 2021 -hakemuksia
CEF Verkkojen Eurooppa (Connecting Europe Facility) on Euroopan komission rahoitusväline hankkeille, joilla kehitetään Euroopan unionin energia-, liikenne- ja digitaalisia yhteyksiä. CEF2 rahoituskauden 2021–2027 budjetti on 30 miljardia euroa, josta liikennealan osuus on 23 miljardia euroa.
Viimeisin CEF Liikenne 2021 -haku oli käynnissä 16.9.2021-19.1.2022. Haun budjetti on 7 miljardia euroa ja haussa rahoitetaan projekteja, jotka tähtäävät Euroopan liikenneinfrastruktuurin rakentamiseen, päivittämiseen ja parantamiseen.
Linean asiantuntijat olivat mukana työstämässä kahta hakemusta CEF Liikenne 2021 -hakuun yhdessä Waystep Consulting Oy:n kanssa. Molemmat hakemukset koskivat suomalaisia ratahankkeita. Lue lisää CEF Liikenne 2021 -hausta Traficomin sivulta.
Linea laati Väylävirastolle ja ELY-keskuksille oppaan suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointiin
Suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointia säätelee laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) ja sitä täydentävä asetus (347/2005). Väylävirastossa ja ELY-keskuksissa laadittavat suunnitelmat eivät kuulu lakisääteisen ympäristöarvioinnin piiriin, mutta lakiin sisältyy kuitenkin niin sanottu yleinen arviointivelvollisuus. Yleinen arviointivelvollisuus tarkoittaa, että viranomaisen tulee arvioida kaikkien suunnitelmien ja ohjelmien vaikutukset riittävällä tavalla.
Linean laatima opas suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointiin kertoo yleisesti vaikutusten arvioinnista ja oppaan soveltamisesta erilaisissa suunnittelutilanteissa. Opas käsittelee myös arviointiprosessin suunnittelua ja kytkentää itse ohjelman laatimiseen. Lisäksi oppaassa kerrotaan arviointiin vaikuttavista tekijöistä ja siitä, miten vaikutuksia arvioidaan käytännössä.
Opas tarjoaa lähestymistapoja erilaisiin tilanteisiin
Arvioinnin haasteena ovat väylänpidon suunnitelmien ja ohjelmien monenkirjavuus sekä toisistaan eroavat suunnittelutilanteet. Sen vuoksi kyseessä ei ole toimintaa täsmällisesti määrittävä ohje, vaan opas pyrkii antamaan kuvan siitä, miten vaikutusten arviointi on toteutettavissa erilaisissa suunnittelutilanteissa. Opas tarjoaa myös mahdollisuuden tapauskohtaiseen harkintaan. Oleellista vaikutusten arvioinnissa on se, että kaikki merkittävät vaikutukset tulevat arvioiduksi lain edellyttämällä tavalla ”riittävästi”.
Erilaisten suunnittelutilanteiden ja luonteeltaan toisistaan poikkeavien suunnitelmien ja ohjelmien vuoksi oppaassa ei käsitellä erilaisia arviointimenetelmiä yksityiskohtaisesti. Sen sijaan oppaassa pyritään antamaan kuva mahdollisista lähestymistavoista ja opastamaan arviointimenetelmiä tarkemmin käsittelevän kirjallisuuden äärelle.
Opasta voidaan soveltaa myös muussa toiminnassa kuin valtion väylähankkeiden suunnittelussa. Vaikka arvioitavat merkittävät vaikutukset ja arvioinnin lähestymistavat ja menetelmät vaihtelevatkin tapauskohtaisesti, arviointiprosesseilla ja arvioinnin kytkeytymisellä suunnitteluprosesseihin on huomattavassa määrin yhteisiä piirteitä.
Pääset tutustumaan oppaaseen tästä linkistä.
Rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2022!
Kiitämme yhteistyöstä kuluvana vuonna ja toivotamme rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2022.
Tuemme tänä vuonna joululahjoituksella Mieli ry:n työtä lasten ja nuorten mielenterveyden hyväksi.
Laadukkaat solmupysäkit ovat edellytys sujuvalle joukkoliikenteelle
Solmupysäkit ovat vilkkaasti käytettyjä joukkoliikenteen pysäkkejä, joilla on keskeinen sijainti liikennejärjestelmän tärkeissä solmukohdissa. Kehittämällä korkeatasoisia solmupysäkkejä ja -paikkoja helpotetaan eri liikennemuotojen ja liikenteen palveluiden sujuvaa yhdistelyä liikkumistarpeiden hoitamiseksi.
Solmupysäkkien kehittämisellä pyritään kasvattamaan joukkoliikenteen käyttöä ja siten vähentämään yksityisautoilusta johtuvia haittoja, joihin pelkkä fossiilisten polttoaineiden korvaaminen vähäpäästöisemmillä käyttövoimilla ei riitä. Joukkoliikenne turvaa eri väestöryhmien liikkumismahdollisuuksia ja mahdollistaa monelle myös liikkumisen ilman omaa autoa. Tällä tavoin joukkoliikenne myös parantaa alueiden saavutettavuutta. Osa solmupysäkeistä voi liittyä keskeisesti myös kansainvälisiin matkaketjuihin.
Luokittelussa laaja näkemys on tarpeen
Luokittelu solmupysäkiksi ei aina ole yksiselitteistä. Pysäkin luokittelussa on oleellista tunnistaa, millaisten pysäkkien tulisi erota toisistaan palveluvarustukseltaan. Luokittelun lähtökohdan muodostavat tällöin matkustajien tarpeet erilaisissa pysäkkien käyttötilanteissa.
Luokittelussa on hyvä kysyä näkemyksiä ainakin alueen kunnilta ja niiden eri hallinnonaloilta, liikennöitsijöiltä ja joukkoliikenteestä vastaavalta toimivaltaiselta viranomaiselta. Solmukohteita ja niiden kehittämistarpeita on voitu jo tunnistaa aiemmin eri yhteyksissä, kuten liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelmassa, aluevaraussuunnitelmissa tai esimerkiksi liikenneturvallisuussuunnitelmissa.
Infrakeinoja markkinaehtoisen joukkoliikenteen edistämiseksi
Markkinaehtoinen bussiliikenne on keskittynyt varsinkin suurimpien kaupunkien välisiin nopeisiin yhteyksiin, jolloin osa matkan varrella sijaitsevista isoistakin keskustoista saatetaan jättää kiertämättä ja keskittyä vain optimaalisiin pysähdyksiin, jotka eivät pidennä liikaa matka-aikaa. Tämä lisää tienpitäjän tarvetta kohdistaa pysäkkien palvelutasoa parantavia toimenpiteitä oikein tunnistettuihin ja valittuihin solmupisteisiin.
Kunnat ja ELY-keskukset sekä muut tahot voivat solmupysäkkeihin liittyvillä toimillaan parantaa markkinaehtoisen liikenteen toimintaedellytyksiä ja vähentää näin julkisen sektorin tarvetta rahoittaa liikennepalveluja. Varsinkin isoilla kaupunkiseuduilla on tärkeää huomioida sisääntuloväylillä ja niiden keskeisillä solmupysäkeillä viranomaisen tilaaman paikallis- tai seutuliikenteen tarpeiden lisäksi myös pitkämatkaisen markkinaehtoisen liikenteen määrä, rooli ja tarpeet. Tarvitaan avointa ja riittävän aikaista vuoropuhelua viranomaisten ja alan toimijoiden kesken edistämään liikennepalveluiden toteutumista myös markkinaehtoisesti.
Linea toteuttaa pysäkkiselvityksiä esimerkiksi ELY-keskuksille. Niissä voidaan maantiepysäkkien lisäksi tarkastella tarvittaessa myös katuverkon ja henkilöjunaliikenteen tärkeimpiä solmupaikkoja.
Linea toteutti Väyläviraston valtakunnallisen solmupysäkkiselvityksen
Linea toteutti vuonna 2021 Väylävirastolle valtakunnallisen tarkastelun solmupysäkeistä osana valtion tieverkkoa. Työn avulla hahmotettiin solmupysäkkien kokonaismäärää sekä pyrittiin tunnistamaan, minkälaisia tarpeita solmupysäkkeihin kohdistuu vuoden 2021 tietojen perusteella.
Selvitys tarjoaa tietoa Väyläviraston toiminnan suunnitteluun ja rahoitustarpeiden arviointiin.
Työssä saatiin ELY-keskuksista tiedot yhteensä 457 solmupysäkistä. Työssä tarkasteltiin maantieverkon pysäkkejä joukkoliikenteen järjestäjästä riippumatta. 62 prosenttiin (282 kpl) solmupysäkeistä liittyi ELY-keskuksissa tunnistettuja toimenpidetarpeita.
Väylävirastossa pidettiin myös tärkeänä saada tämän työn yhteydessä ELY-keskuksilta alueellisia näkemyksiä eri solmupysäkkien kehittämishankkeiden keskinäisestä tärkeysjärjestyksestä sekä vaikuttavuudesta. Tätä varten ELY-keskuksia pyydettiin ottamaan yhtenä tekijänä huomioon vuosien 2021–2032 valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päätavoitteet sekä niitä tarkentavat strategiset linjaukset.
Väylävirasto on julkaissut työn loppuraportin ja se on ladattavissa tästä linkistä.
Lisätietoja Linean palveluista pysäkkeihin liittyen sekä Väyläviraston solmupysäkkiselvityksestä antaa projektipäällikkö Atte Mantila, atte.mantila@linea.fi, p. 0400 858 170.
20 vuotta suunnittelua kestävän elinympäristön puolesta: Linea täyttää tasavuosia
Linea juhlii tänä vuonna 20-vuotista taivaltaan liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelun alalla. Vuosien varrella on ehditty tehdä monenlaista, mutta ydinajatus on pysynyt samana alusta saakka.
Johtotähtinä joustavuus, laatu ja parempi elinympäristö
”Kun vuonna 2001 päätimme perustaa oman yrityksen, Linean toiminta-ajatukseksi kirjattiin, että haluamme olla mukana suunnittelemassa kestävää, viihtyisää ja ihmisläheistä elinympäristöä”, kertoo perustajajäsen Sakari Somerpalo. ”Toisena kantavana ajatuksena oli asiakaslähtöisyys ja yhteistyö: asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen, joustavuus projekteissa ja asiantuntemusta laajentava yhteistyöverkosto.”
Nyt, 20 vuotta myöhemmin, sama ajatus on edelleen toiminnan perustana. Johtotähtinä työssä ovat joustavuus, laadukas työn jälki ja halu olla mukana luomassa parempaa elinympäristöä.
”Hyvä yhteishenki on yrityksen sydän”
Lineassa työskentelee yhdeksän työntekijää erilaisilla koulutustaustoilla aina insinööreistä yhteiskunta-, alue- ja ympäristötaloustieteilijöihin ja humanisteihin. Liikennejärjestelmän, kestävän liikenteen ja liikenneturvallisuuden lisäksi linealaiset työskentelevät muun muassa maankäytön suunnittelun, viestinnän ja graafisen suunnittelun parissa.
”Poikkitieteellisestä porukastamme löytyy taitoa ja näkemystä hyvin erilaisiin projekteihin, mikä on ehdottomasti yksi vahvuuksistamme”, toteaa toimitusjohtaja Mikko Seila.
”Olen valtavan ylpeä osaavasta ja motivoituneesta porukastamme, joka on yrityksemme tärkein voimavara. Yrityksen sydän on hyvä yhteishenki, jota vaalimme joustavan arjen ohella myös virkistyksin ja Suomeen sekä ulkomaille suuntautuvin opintomatkoin.”
Iso kiitos asiakkaille
Mikä sitten on Linean menestyksen taustalla, ja millä mielin toimitusjohtaja katsoo tulevaisuuteen? ”Suuri kiitos kuuluu asiakkaillemme, joita ilman ei olisi yritystäkään. Saamme tehdä mielenkiintoisia projekteja, ja meihin luotetaan myös uudenlaisten haasteiden äärellä”, Mikko toteaa.
Tulevaisuuteen toimitusjohtaja katsoo luottavaisesti. ”Linealle on tärkeää säilyttää luotettavan yrityksen maine tulevaisuudessakin. Uskomme laadukkaille suunnittelupalveluille olevan kysyntää myös jatkossa.”
Linean perustajajäsenet vuonna 2001
Valtatien 6 kehittämisselvitys: Tieinfran parannuksilla turvallisempaa ja sujuvampaa liikennettä
Valtatien 6 kehittämisen tavoitteena on turvata toimivat arjen matkat ja edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä. Keväällä päättyneessä hankkeessa Linea selvitti valtatien Imatra–Joensuu-yhteysvälin merkitystä sekä kehittämistoimenpiteitä pitkämatkaisen liikenteen ja kuljetusten kannalta. Palvelutasolähtöisessä työssä otettiin huomioon myös paikallisen liiketeen ja maankäytön tarpeet. Keskeisinä palvelutasotavoitteina ovat liikenneturvallisuuden parantaminen, turvallisten ohitusmahdollisuuksien lisääminen ja tasaisen matkanopeuden varmistaminen. Linea Konsultit Oy toteutti selvityksen projektipäällikkö Aleksi Krankan johdolla. Työn tilasi Pohjois-Savon ELY-keskus.
Toimivat matkat ja elinkeinoelämän kilpailukyky edellyttävät parempaa tieinfraa
Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää valtatien 6 tieinfrastruktuurin selvää parantamista. Runsas raskaan liikenteen määrä yhdistettynä ohituspaikkojen vähäisyyteen ja vaihtelevaan tiegeometriaan luo haasteita. Valtatien 6 Imatra–Joensuu-yhteysvälin liikenneturvallisuuden taso on huonompi kuin vastaavilla pääteillä ja kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä on kasvanut viime vuosina.
Keskeisiä kehittämistoimenpiteitä ovat liittymien parantamiset, tien leventäminen, tiegeometrian parantaminen ja ohituskaistojen rakentaminen. Liikenneturvallisuustason parantaminen edellyttää myös pieniä ja nopeasti toteutettavia toimenpiteitä sekä lisääntyvää huomiota kasvatus-, valistus- ja tiedotustoimintaan.
Liikenneturvallisuus, sujuvuus ja saavutettavuus paranevat
Suunniteltujen kehittämistoimenpiteiden myötä yhteysvälin liikenneturvallisuus, kuljetusten ja matkojen sujuvuus sekä alueen saavutettavuus paranevat. Ensimmäiset kehittämistoimenpiteet kohdistetaan vaikuttavimpiin toimenpiteisiin liikenneturvallisuuden ja toiminnallisuuden parantamiseksi koko yhteysvälillä. Linea on mukana laatimassa näistä kohteista esisuunnitteluvaiheen selvitystä, jossa etsitään toteuttamiskelpoista ratkaisua jatkosuunnittelun pohjaksi.
LISÄTIETOJA:
Projektipäällikkö Aleksi Krankka
aleksi.krankka(at)linea.fi
Leppoisaa kesää linealaisilta!
Kulunutta vuotta on leimannut kaikenlainen etäelämä etätöiden, etäkokousten ja etätyöpajojen muodossa, kun taas toimistopäivät yhdessä työkavereiden kanssa ovat olleet harvinaista herkkua. Syksystä ei vielä kukaan tiedä, mutta toiveissa toki on, että tilanne sallisi jo kokoontumiset muuallakin kuin Teamsissa. Sitä ennen linealaiset kuitenkin pääosin lomailevat heinäkuun ajan, ja palaavat töiden ääreen taas elokuussa. Toivotamme kaikille aurinkoista ja rentoa kesää!
Tuore selvitys pureutuu liikkumispalvelujen esteettömyystietojen parantamiseen
Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut 7. kesäkuuta 2021 selvityksen liikkumispalvelujen esteettömyystietojen parantamisesta. Raportin laativat Avaavan ja Linea Konsultit Oy:n asiantuntijat.
Esteettömyystietoa kehitettävä osana muuta matkatietoa
Esteettömyystiedolla tarkoitetaan tietoa esimerkiksi siitä, miten liikenteen infrastruktuuri ja liikennepalvelu soveltuvat iäkkäille ja liikuntarajoitteisille henkilöille, kuten esimerkiksi tietoa liikenneterminaalien hisseistä ja junavaunun tai linja-auton matalalattiaisuudesta.
Selvityksen perusteella esteettömyystietojen kehittämistyössä on kyse laajasta ja kiinteästi muun matkatiedon kuten aikataulu- ja reittitiedon kehittämiseen liittyvästä kokonaisuudesta. Keskeisiä ratkaistavia asioita ovat esteettömyystietojen määrittely, tuottaminen ja tekninen toteutus.
Kehittäminen vaatii vuoropuhelua, tietoisuuden lisäämistä ja laajaa näkökulmaa
Esteettömyystietojen kehittäminen vaatii selvityksen mukaan jatkuvaa vuoropuhelua eri toimijoiden ja loppukäyttäjien kesken sekä tietoisuuden lisäämistä liikenteen matkatiedon omissa kehitysprojekteissa ja liikenteen palveluja tarjoavissa yrityksissä. Olennaista on sisällyttää esteettömyystiedot osaksi matkatietojen laajempaa suunnittelua ja kehitystä.
”Olennaista on huolehtia siitä, että esteettömyystoimenpiteitä ei kehitetä irrallisena elementtinä omassa siilossaan, vaan esteettömyys on automaattisesti mukana kaikissa alan piirissä käytävissä keskusteluissa, kehitystyössä ja työryhmissä”, selvityksessä todetaan.
Selvityksessä ehdotetaan, että liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin koordinoiman Liikenteen ekosysteemi -hankkeen sisään ja matkatietoryhmän yhteyteen perustettaisiin esteettömyystietoon keskittyvä työryhmä. Ryhmän tarkoitus olisi varmistaa esteettömyyden sisällyttäminen osaksi matkatietojen laajempaa suunnittelua.
Ministeriö jatkaa esteettömyystietojen saatavuuden ja hyödynnettävyyden kehittämistä
Selvitys käynnistettiin syksyllä 2020 osana Liikenteen ja viestinnän digitaaliset palvelut esteettömiksi –toimenpideohjelmaa 2017–2021. Liikenne- ja viestintäministeriö arvioi nyt selvityksen tuloksia ja jatkaa esteettömyystietojen saatavuuden ja hyödynnettävyyden kehittämistä osana hallinnonalan muita digitaalisen tiedon hyödyntämiseen tähtääviä hankkeita sekä Liikenne 12 –ohjelman toimeenpanoa.
Lue LVM:n tiedote ministeriön sivuilta
Tutustu selvitykseen
Lisätietoa: sakari.somerpalo(at)linea.fi
Linea johtamaan raideliikenteen edistämistoimintaa
Linean tehtäväkenttä monipuolistui uudenlaisella tehtävällä, kun Linean joukkoliikenneasiantuntija Atte Mantila otti hoitaakseen Pro Rautatie ry:n osa-aikaisen toiminnanjohtajan tehtävät toukokuussa 2021. Aten tehtäviin Pro Rautatiellä kuuluvat yhdistyksen viestintä, jäsenasiat ja tapahtumien järjestäminen sekä yhdistyksen hallintoon liittyvät asiat. Aten tavoitat jatkossakin helposti Linean tutuilla yhteystiedoilla.
”Olen erittäin innostunut uudesta toiminnanjohtajan tehtävästä! Raideliikenne eri muotoineen on aina kiehtonut minua, ja olen pitänyt sitä tärkeänä monestakin syystä. Juna on ollut minulle vuosia sekä arkinen kulkutapa työmatkoillani että tärkeä myös pidemmillä vapaa-ajan matkoilla Suomessa ja ulkomailla”, Atte kertoo. ”Odotan erityisellä innolla Pro Rautatien näkyvyyden ja roolin kasvattamista.”
”Raideliikenne on olennainen osa valtavaa liikkumisen palapeliä”
Aten joukkoliikenneosaaminen tarjoaa vankan pohjan raideliikenteen edistämiselle osana liikennejärjestelmää. ”Näen raideliikenteen olennaisena osana valtavaa liikkumisen palapeliä, jossa liikkuvat sekä ihmiset että teollisuuden raaka-aineet ja lopputuotteet”, Atte kuvaa.
”Meillä Suomessa yhteiskunnallinen kehitys ja tavoitteet lupaavat hyvää rautatiealan kehitykselle, ja raideliikenteellä puolestaan on paljon tarjottavaa Suomelle. On siis hieno hetki hypätä puikkoihin Pro Rautatiellä juuri nyt”, toteaa Atte.
Yhdistys toimii sekä henkilö- että tavaraliikenteen yleisten edellytysten turvaamiseksi, palvelutason parantamiseksi ja suosion kasvattamiseksi. ”Toivotan kaikki Pro Rautatiestä kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi mukaan toimintaan! Lisätietoa jäsenyydestä ja yhdistyksen toimintaan liittyvistä asioista saatte minulta”, Atte sanoo. Tavoitat Aten sähköpostitse osoitteesta atte.mantila(ät)linea.fi ja puhelimitse numerosta 0400 858 170.
Tutustu yhdistyksen nettisivuihin.
Seuraa Pro Rautatietä Twitterissä.
Toiminnanjohtajan tehtävä toteutetaan Pro Rautatie ry:n ja Linea Konsultit Oy:n sopimuksella.