Syyskuun alku oli Italiassa vielä mukavan lämmin, kun lähdimme koko Linean voimin opintomatkalle Pohjois-Italian historialliseen Bolognaan. Kaupunki on kuuluisa maailman vanhimmasta yliopistostaan, hyvin säilyneestä historiallisesta keskustastaan sekä ruokakulttuuristaan.
Bolognassa riitti nähtävää ja koettavaa. Kävelykierroksella historiallisessa keskustassa opimme, että kaupungissa on yhteensä yli 40 kilometriä katettuja jalkakäytäviä, jotka kuuluvat Unescon maailmanperintökohteisiin. Jalkakäytäviä katettiin, jotta kaupunkilaisille ja opiskelijoille saatiin lisää asuintiloja. Samalla kaupungilla liikkujat pääsivät suojaan auringolta ja sateelta. Totesimme itsekin, että oli toden totta mukavampaa kävellä käytävien varjossa kuin kuumassa auringonpaahteessa. Käytävien tyyli vaihtelee aina alkuperäisistä tasakattoisista puurakenteista upeisiin kivisiin holvikaariin.
Kävimme myös katsomassa kaupungin vanhinta katua, joka oli rakennettu antiikin Rooman aikaan. Keskustan tuntumassa ihastelimme myös upeita yliopistokortteleiden rakennuksia. Osa porukastamme kiipesi katsomaan maisemia vähän korkeammaltakin: Kaksi keskiaikaista tornia, 97 m ja 47 m korkeat, ovat Bolognan tunnetuin nähtävyys.
Oppaamme sivisti meitä myös kertomalla, että suomalaisten ravintoloiden vakioannosta ”pasta bolognesea” ei italialaisittain ole olemassa, vaan kyseinen ruokalaji tunnetaan nimellä tagliatelle al ragu. Bologna on kuuluisa myös erilaisista juustoistaan ja lihatuotteistaan, kuten mortadella-makkarasta. Ravintoloissa maistelimme useampaankin otteeseen herkullista lasagnea, joka myös tulee Bolognasta.
Yksiraiteisesta gondolieerin kyytiin
Matkamme aikana pääsimme käyttämään monenlaisia liikkumisvälineitä aina omista jaloista ja kaupunkiliikenteen busseista sähköavusteisiin pyöriin, joilla sisukas testiryhmämme polkaisi kaupungin viereiselle kukkulalle. Kokeilimme myös ilman kuljettajaa kulkevaa yksiraiteista, Marconi Expressia, joka kuljettaa matkustajia Bolognan rautatieaseman ja lentokentän välillä. Yhteys avattiin liikenteelle loppuvuodesta 2020 ja on kärsinyt tiheästi teknisistä ongelmista. Pääsimme kyytiin mennen tullen ilman teknisiä ongelmia ja matka taittui ripeästi seitsemässä minuutissa, mutta totesimme kyydin turhankin hurjaksi ja poukkoilevaksi.
Bolognasta käsin teimme päiväretken junalla Venetsiaan. Kaupunkien välinen junayhteys kulki ajallaan, ja junassa oli viihtyisää ja viileää. Pandemia-ajan kaikuna junassa päivysti virkailija, joka valvoi maskien käyttöä. Venetsiassa vaeltelimme pikkuisia kujia pitkin ja saimme kokea myös vesiliikkumisen helmen, kun pääsimme pienelle gondoliajelulle ihastelemaan kaupunkia ja kaupungin kanavia.
https://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/Bologna2022.jpg6001510Hannahttps://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/linea_logo2.pngHanna2022-09-30 16:23:512022-10-11 16:25:10Liikkumis- ja makuelämyksiä syyskesäisessä Bolognassa
Selvityksessä tarkasteltiin Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueen merkittävän maantieverkon henkilöliikenteelle ja kuljetuksille tarjoamaa palvelutasoa. Tavoitteena oli tarjota tietoa siitä, miten merkittävää tieverkkoa tulisi kehittää ja ylläpitää, jotta sille asetetut palvelutasotavoitteet täyttyisivät.
Työn lopputuloksena laadittiin raportti sekä ELY-keskuksen omassa toiminnassa hyödynnettävä tietokanta, joka sisältää kaikkien palvelutasotarkastelujen tulokset tiejaksoittain koko tarkasteltavalta tieverkolta.
Selvityksen kohteena olivat maantieverkon merkittävimmät osat eli päätiet ja merkittävät seututiet. Tarkastelu tehtiin tiejaksoittain kuvaamalla eri palvelutasotekijöitä soveltuvien, saatavissa olevien palvelutasomittareiden avulla. Eri palvelutasotekijöille asetettiin palvelutasotarpeisiin ja -odotuksiin perustuvat, tieluokasta ja toimintaympäristöstä riippuvat tavoitetasot. Palvelutasopuutteet tunnistettiin vertaamalla nykyistä palvelutasoa asetettuihin palvelutasotavoitteisiin. Selvityksen tulokset kuvaavat yleispiirteisesti tiejaksojen palvelutason parantamistarpeita.
Selvityksessä tuotetut aineistot palvelevat ELY-keskuksen toimintaa tieverkon kehittämisessä ja ylläpidossa. Samalla raportti antaa sidosryhmille yleiskuvan keskeisen tieverkon tarjoamasta palvelutasosta ja sen puutteista.
https://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/UUDELY_palvelutasoselvitys2022.jpg5001510Hannahttps://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/linea_logo2.pngHanna2022-08-16 16:23:182022-08-16 16:23:18Linea selvitti Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän maantieverkon palvelutason parantamistarpeita
Viime kesän kynnyksellä toivoimme varovaisesti, että syksy toisi tullessaan lievennyksiä pandemiarajoituksiin ja saisimme jo tavata toisiamme myös paikan päällä. Tuo tiukkojen rajoitusten vaihe tuntuu nyt kaukaiselta, ja hybridityö on muuttunut mukavasti arkipäiväksi: Etäpalavereissa on edelleen kätevää jutella ja sopia asioista kunkin osallistujan sijainnista riippumatta, ja toisaalta saamme jo kokoontua myös kasvokkain aivan kuin ”ennen vanhaan”.
Syksy tuo kenties tullessaan taas uusia mielenkiintoisia projekteja, joita luotsataan eteenpäin sopivasti etänä ja livenä. Sitä ennen Linean väki viettää heinäkuun ajan kesälomaa ja palaa töiden ääreen elokuussa. Toivotamme leppoisaa kesää kaikille!
Yhä useampi yritys ja organisaatio on kiinnostunut henkilöstönsä työmatkaliikkumisesta ja etsii keinoja, joilla kannustaa työntekijöitään kulkemaan työmatkojaan entistä kestävämmin. Linean yhteistyökumppani kestävien työmatkaliikkumisen projekteissa on Mobinet Oy.
Kestävän liikkumisen edistämisen tavoitteena on lisätä kestävien kulkutapojen suosiota ja samalla lisätä työntekijöiden hyvinvointia. Kestävään liikkumiseen kannustaminen voi myös tuoda työnantajalle kustannussäästöjä, kun pysäköintipaikkojen tarve vähenee. Sitoutuessaan kestävän liikkumisen edistämiseen organisaatio viestii samalla olevansa vastuullinen ja toteuttavansa ympäristöystävällisiä arvoja jokapäiväisessä toiminnassaan.
Kestävän työmatkaliikkumisen projekteissa voidaan esimerkiksi kartoittaa henkilöstökyselyn avulla, kuinka hyvin työpaikan senhetkiset käytännöt tukevat kestävää liikkumista. Henkilöstön ja esihenkilöiden työpajoissa voidaan pohtia kestävän työmatkaliikkumisen edistämisen tapoja, jotka kootaan toteuttamissuunnitelmaksi. Tavoitteena on, että työntekijät voivat tehdä niin kodin ja työpaikan väliset matkat kuin työasiamatkat mahdollisimman turvallisesti ja terveyttä edistäen.
https://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/liikkumisen_ohjaus2022.jpg7001510Hannahttps://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/linea_logo2.pngHanna2022-06-09 09:38:402022-06-09 09:38:40Linea mukana edistämässä kestävää työmatkaliikkumista
Liikenteen analysointi on tarpeen, kun kerätään taustatietoja esimerkiksi liikennesuunnittelua ja liikenneturvallisuuden parantamista varten. Linea otti käyttöön uuden liikenneanalyysityökalun, jonka avulla voidaan analysoida tarkasti liikennevirtoja ja yksittäisiä ajoneuvoja sekä luoda informatiivisia visualisointeja. Analyysityökalu perustuu dronella kuvattuun videoon.
Uuden työkalun hyödyt todettiin käytännössä, kun Linea kuvasi ja analysoi useita liittymäkohteita Uudenmaan ELY-keskuksen tilauksesta viime syksynä. ”Analyysien pohjalta liittymistä saatiin tarkkaa tietoa muun muassa huipputunnin liikennemääristä ajosuunnittain ja kulkutavoittain,” projektipäällikkö Aleksi Krankka kertoo. Tietoa kerättiin myös ruuhkautumisesta, nopeuksista ja mahdollisista ongelmista. ELY-keskus hyödyntää saatuja liikennetietoja erilaisissa suunnitelmissaan.
Työkalua voidaan hyödyntää myös esimerkiksi koulujen ja päiväkotien saattoliikenteen liikenneturvallisuustarkasteluissa. Lisäksi vaikkapa pysäköintialueiden ongelmakohteiden arviointi on työkalun avulla entistä tarkempaa.
Lisätietoja:
aleksi.krankka(at)linea.fi
https://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/drone.jpg6001510Hannahttps://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/linea_logo2.pngHanna2022-05-02 14:04:242022-06-09 08:54:29Dronekuvaus tuo uudenlaista tarkkuutta liikenteen analysointiin
Ovatko sähkökuorma-autot realistinen vaihtoehto dieselkuormureille kaupunkien tavaraliikenteessä? Linean Saara Valtonen selvitti diplomityössään kaupunkien tavaraliikenteen sähköistämistä kustannusten, akkukapasiteetin ja päästöjen näkökulmasta.
Saara valmistui maankäytön suunnittelun ja liikennetekniikan diplomi-insinööriksi Aalto-yliopistosta rakennetun ympäristön laitokselta vuoden 2021 lopussa. Valmistumisen myötä Saara siirtyi kokopäiväiseksi linealaiseksi.
Diplomityössään Saara tutki kaupunkien tavaraliikenteen sähköistämisen kustannuksia ja sitä, millainen hiilidioksidipäästöjen vähennyspotentiaali sähkökuorma-autoilla olisi verrattuna polttomoottoriajoneuvoihin. Kaupunkien rahtiliikenne on välttämätöntä, mutta aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä ja meluhaittoja, mihin sähköistäminen voisi tuoda helpotusta. Saara arvioi sähkökuorma-autojen kustannuksia, energiankulutusta ja päästöjä kaupunkien tavaraliikenteessä, sekä vertasi niitä vastaavien dieselkuorma-autojen kustannuksiin, energiankulutukseen ja päästöihin.
Akkujen kallis hinta korostuu tavaraliikenteessä
”Sähköajoneuvojen akut ovat toistaiseksi kalliita, mikä nostaa sähköajoneuvon ostohintaa suhteessa polttomoottoriajoneuvoihin. Kustannusero korostuu tavaraliikenteessä suhteessa henkilöautoiluun, koska raskaampi ajoneuvo kuluttaa enemmän energiaa ja tarvitsee isomman akun,” Saara sanoo.
”Analysoin 40 toteutunutta jakeluliikenteen matkaa ja mallinsin energiankulutuksen sähkökuorma-autolle sekä dieselkuorma-autolle. Energiankulutuksen perusteella määritin tarvittavan akkukapasiteetin kolmelle eri latausskenaariolle”, Saara kertoo. ”Näin pystyin arvioimaan latausstrategian vaikutusta sähkökuorma-auton omistamisen kokonaiskustannukseen.”
Lataustavalla on väliä
Omistamisen kokonaiskustannusanalyysi paljasti, että sähkökuorma-autojen kustannukset ovat edelleen dieselkuorma-autoja korkeammat. Sillä, miten sähkökuorma-autoa lataa, on kuitenkin suuri merkitys kokonaiskustannuksen kannalta. Pelkkä yön aikana lataaminen vaatii suuren ja painavan akun, jotta lataus riittää koko päiväksi. Ylimääräisen lataustauon pitäminen puolestaan auttaa pienentämään akun kokoa, mutta lisää kustannuksia tauon aikana menetetyn ajan vuoksi. Lataaminen kuorman purkamisen, lastaamisen ja taukojen aikana osoittautui tehokkaimmaksi latausstrategiaksi omistamisen kokonaiskustannusten näkökulmasta.
Käytönaikaisten latausten avulla akkukapasiteettia voidaan pienentää, mikä laskee sähkökuorma-autojen hintaa. Käytönaikainen lataus voi vähentää myös sähköajoneuvoihin liittyvää toimintasädekammoa (range anxiety). Toisaalta sitä varten tulisi kehittää kattava pikalatausverkosto, mikä ei ole aivan ilmaista. Akkujen kehittyessä yön yli lataus on luultavimmin tulevaisuudessa järkevin latausstrategia. Pikalatausasemia voitaisiin kuitenkin sijoittaa kaupunkien tavaraliikenteen kannalta strategisiin sijainteihin. Optimaalisella sijoittelulla voitaisiin vähentää latausverkon kehittämisestä aiheutuvia kustannuksia. Kustannuslaskelman valossa on kuitenkin selvää, että akkukapasiteetti kannattaa optimoida maksimoinnin sijaan huomioiden kaupunkien tavaraliikenteen moninaiset toiminnot.
Päästöjen vähennyspotentiaali riippuu sähkön tuotantotavasta
Saara laski myös sähkökuorma-auton käytönaikaiset hiilidioksidipäästöt ja vertasi niitä dieselkuorma-auton päästöihin. Rahtiliikenteen sähköistämisen hiilidioksidipäästöjen vähennyspotentiaali on arviolta 84–88 prosenttia, kun laskelma pohjautuu Suomen sähköntuotannon keskimääräisen päästökertoimeen. ”Sähkön tuotantotavalla on merkittävä vaikutus sähköajoneuvojen päästöihin”, Saara toteaa. ”Sähköistämisen hiilidioksidipäästöjen vähennyspotentiaali laskee 58–67 prosenttiin, jos perusteena käytetään EU:n sähköntuotannon keskimääräistä päästökerrointa.”
Lisätietoja:
saara.valtonen(at)linea.fi
https://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/Saara.jpg6001510Hannahttps://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/linea_logo2.pngHanna2022-04-13 14:00:102022-04-13 14:00:10Latausstrategialla ja sähkön tuotantotavalla iso merkitys, kun pohditaan tavaraliikenteen sähköistämistä
Venäjän hyökkäys Ukrainaan koskettaa meitä kaikkia. Linea haluaa olla mukana auttamassa ja tukemassa Ukrainan sodan uhreja Suomen Punaisen ristin katastrofirahastoon suunnatun lahjoituksen myötä.
https://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/linea_ukraina.jpg3001510Hannahttps://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/linea_logo2.pngHanna2022-03-10 12:39:322022-03-10 12:42:20Linea tukee sodan uhrien auttamistyötä Ukrainassa
CEF Verkkojen Eurooppa (Connecting Europe Facility) on Euroopan komission rahoitusväline hankkeille, joilla kehitetään Euroopan unionin energia-, liikenne- ja digitaalisia yhteyksiä. CEF2 rahoituskauden 2021–2027 budjetti on 30 miljardia euroa, josta liikennealan osuus on 23 miljardia euroa.
Viimeisin CEF Liikenne 2021 -haku oli käynnissä 16.9.2021-19.1.2022. Haun budjetti on 7 miljardia euroa ja haussa rahoitetaan projekteja, jotka tähtäävät Euroopan liikenneinfrastruktuurin rakentamiseen, päivittämiseen ja parantamiseen.
Linean asiantuntijat olivat mukana työstämässä kahta hakemusta CEF Liikenne 2021 -hakuun yhdessä Waystep Consulting Oy:n kanssa. Molemmat hakemukset koskivat suomalaisia ratahankkeita. Lue lisää CEF Liikenne 2021 -hausta Traficomin sivulta.
https://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/CEF2_hankehaut.jpg6001510Hannahttps://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/linea_logo2.pngHanna2022-02-17 10:32:502022-02-17 10:32:50Linea mukana laatimassa CEF Liikenne 2021 -hakemuksia
Suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointia säätelee laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) ja sitä täydentävä asetus (347/2005). Väylävirastossa ja ELY-keskuksissa laadittavat suunnitelmat eivät kuulu lakisääteisen ympäristöarvioinnin piiriin, mutta lakiin sisältyy kuitenkin niin sanottu yleinen arviointivelvollisuus. Yleinen arviointivelvollisuus tarkoittaa, että viranomaisen tulee arvioida kaikkien suunnitelmien ja ohjelmien vaikutukset riittävällä tavalla.
Linean laatima opas suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointiin kertoo yleisesti vaikutusten arvioinnista ja oppaan soveltamisesta erilaisissa suunnittelutilanteissa. Opas käsittelee myös arviointiprosessin suunnittelua ja kytkentää itse ohjelman laatimiseen. Lisäksi oppaassa kerrotaan arviointiin vaikuttavista tekijöistä ja siitä, miten vaikutuksia arvioidaan käytännössä.
Opas tarjoaa lähestymistapoja erilaisiin tilanteisiin
Arvioinnin haasteena ovat väylänpidon suunnitelmien ja ohjelmien monenkirjavuus sekä toisistaan eroavat suunnittelutilanteet. Sen vuoksi kyseessä ei ole toimintaa täsmällisesti määrittävä ohje, vaan opas pyrkii antamaan kuvan siitä, miten vaikutusten arviointi on toteutettavissa erilaisissa suunnittelutilanteissa. Opas tarjoaa myös mahdollisuuden tapauskohtaiseen harkintaan. Oleellista vaikutusten arvioinnissa on se, että kaikki merkittävät vaikutukset tulevat arvioiduksi lain edellyttämällä tavalla ”riittävästi”.
Erilaisten suunnittelutilanteiden ja luonteeltaan toisistaan poikkeavien suunnitelmien ja ohjelmien vuoksi oppaassa ei käsitellä erilaisia arviointimenetelmiä yksityiskohtaisesti. Sen sijaan oppaassa pyritään antamaan kuva mahdollisista lähestymistavoista ja opastamaan arviointimenetelmiä tarkemmin käsittelevän kirjallisuuden äärelle.
Opasta voidaan soveltaa myös muussa toiminnassa kuin valtion väylähankkeiden suunnittelussa. Vaikka arvioitavat merkittävät vaikutukset ja arvioinnin lähestymistavat ja menetelmät vaihtelevatkin tapauskohtaisesti, arviointiprosesseilla ja arvioinnin kytkeytymisellä suunnitteluprosesseihin on huomattavassa määrin yhteisiä piirteitä.
https://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/SOVAopas.jpg5001510Hannahttps://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/linea_logo2.pngHanna2022-01-24 15:25:192022-01-24 15:25:19Linea laati Väylävirastolle ja ELY-keskuksille oppaan suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointiin
Kiitämme yhteistyöstä kuluvana vuonna ja toivotamme rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2022.
Tuemme tänä vuonna joululahjoituksella Mieli ry:n työtä lasten ja nuorten mielenterveyden hyväksi.
https://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/Joulutervehdys2021.jpg6001510Hannahttps://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/linea_logo2.pngHanna2021-12-16 10:38:492021-12-16 10:38:56Rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2022!
Solmupysäkit ovat vilkkaasti käytettyjä joukkoliikenteen pysäkkejä, joilla on keskeinen sijainti liikennejärjestelmän tärkeissä solmukohdissa. Kehittämällä korkeatasoisia solmupysäkkejä ja -paikkoja helpotetaan eri liikennemuotojen ja liikenteen palveluiden sujuvaa yhdistelyä liikkumistarpeiden hoitamiseksi.
Solmupysäkkien kehittämisellä pyritään kasvattamaan joukkoliikenteen käyttöä ja siten vähentämään yksityisautoilusta johtuvia haittoja, joihin pelkkä fossiilisten polttoaineiden korvaaminen vähäpäästöisemmillä käyttövoimilla ei riitä. Joukkoliikenne turvaa eri väestöryhmien liikkumismahdollisuuksia ja mahdollistaa monelle myös liikkumisen ilman omaa autoa. Tällä tavoin joukkoliikenne myös parantaa alueiden saavutettavuutta. Osa solmupysäkeistä voi liittyä keskeisesti myös kansainvälisiin matkaketjuihin.
Luokittelussa laaja näkemys on tarpeen
Luokittelu solmupysäkiksi ei aina ole yksiselitteistä. Pysäkin luokittelussa on oleellista tunnistaa, millaisten pysäkkien tulisi erota toisistaan palveluvarustukseltaan. Luokittelun lähtökohdan muodostavat tällöin matkustajien tarpeet erilaisissa pysäkkien käyttötilanteissa.
Luokittelussa on hyvä kysyä näkemyksiä ainakin alueen kunnilta ja niiden eri hallinnonaloilta, liikennöitsijöiltä ja joukkoliikenteestä vastaavalta toimivaltaiselta viranomaiselta. Solmukohteita ja niiden kehittämistarpeita on voitu jo tunnistaa aiemmin eri yhteyksissä, kuten liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelmassa, aluevaraussuunnitelmissa tai esimerkiksi liikenneturvallisuussuunnitelmissa.
Markkinaehtoinen bussiliikenne on keskittynyt varsinkin suurimpien kaupunkien välisiin nopeisiin yhteyksiin, jolloin osa matkan varrella sijaitsevista isoistakin keskustoista saatetaan jättää kiertämättä ja keskittyä vain optimaalisiin pysähdyksiin, jotka eivät pidennä liikaa matka-aikaa. Tämä lisää tienpitäjän tarvetta kohdistaa pysäkkien palvelutasoa parantavia toimenpiteitä oikein tunnistettuihin ja valittuihin solmupisteisiin.
Kunnat ja ELY-keskukset sekä muut tahot voivat solmupysäkkeihin liittyvillä toimillaan parantaa markkinaehtoisen liikenteen toimintaedellytyksiä ja vähentää näin julkisen sektorin tarvetta rahoittaa liikennepalveluja. Varsinkin isoilla kaupunkiseuduilla on tärkeää huomioida sisääntuloväylillä ja niiden keskeisillä solmupysäkeillä viranomaisen tilaaman paikallis- tai seutuliikenteen tarpeiden lisäksi myös pitkämatkaisen markkinaehtoisen liikenteen määrä, rooli ja tarpeet. Tarvitaan avointa ja riittävän aikaista vuoropuhelua viranomaisten ja alan toimijoiden kesken edistämään liikennepalveluiden toteutumista myös markkinaehtoisesti.
Linea toteuttaa pysäkkiselvityksiä esimerkiksi ELY-keskuksille. Niissä voidaan maantiepysäkkien lisäksi tarkastella tarvittaessa myös katuverkon ja henkilöjunaliikenteen tärkeimpiä solmupaikkoja.
https://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/Solmupysakit_yleinen.jpg6001510Hannahttps://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/linea_logo2.pngHanna2021-11-26 21:25:122021-12-07 08:55:41Laadukkaat solmupysäkit ovat edellytys sujuvalle joukkoliikenteelle
Linea toteutti vuonna 2021 Väylävirastolle valtakunnallisen tarkastelun solmupysäkeistä osana valtion tieverkkoa. Työn avulla hahmotettiin solmupysäkkien kokonaismäärää sekä pyrittiin tunnistamaan, minkälaisia tarpeita solmupysäkkeihin kohdistuu vuoden 2021 tietojen perusteella.
Selvitys tarjoaa tietoa Väyläviraston toiminnan suunnitteluun ja rahoitustarpeiden arviointiin.
Työssä saatiin ELY-keskuksista tiedot yhteensä 457 solmupysäkistä. Työssä tarkasteltiin maantieverkon pysäkkejä joukkoliikenteen järjestäjästä riippumatta. 62 prosenttiin (282 kpl) solmupysäkeistä liittyi ELY-keskuksissa tunnistettuja toimenpidetarpeita.
Väylävirastossa pidettiin myös tärkeänä saada tämän työn yhteydessä ELY-keskuksilta alueellisia näkemyksiä eri solmupysäkkien kehittämishankkeiden keskinäisestä tärkeysjärjestyksestä sekä vaikuttavuudesta. Tätä varten ELY-keskuksia pyydettiin ottamaan yhtenä tekijänä huomioon vuosien 2021–2032 valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päätavoitteet sekä niitä tarkentavat strategiset linjaukset.
Väylävirasto on julkaissut työn loppuraportin ja se on ladattavissa tästä linkistä.
Lisätietoja Linean palveluista pysäkkeihin liittyen sekä Väyläviraston solmupysäkkiselvityksestä antaa projektipäällikkö Atte Mantila, atte.mantila@linea.fi, p. 0400 858 170.
https://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/Solmupysakit.jpg6001510Hannahttps://linea.fi/wordpress/wp-content/uploads/linea_logo2.pngHanna2021-10-27 14:14:052021-10-27 14:36:08Linea toteutti Väyläviraston valtakunnallisen solmupysäkkiselvityksen
Liikkumis- ja makuelämyksiä syyskesäisessä Bolognassa
Syyskuun alku oli Italiassa vielä mukavan lämmin, kun lähdimme koko Linean voimin opintomatkalle Pohjois-Italian historialliseen Bolognaan. Kaupunki on kuuluisa maailman vanhimmasta yliopistostaan, hyvin säilyneestä historiallisesta keskustastaan sekä ruokakulttuuristaan.
Bolognassa riitti nähtävää ja koettavaa. Kävelykierroksella historiallisessa keskustassa opimme, että kaupungissa on yhteensä yli 40 kilometriä katettuja jalkakäytäviä, jotka kuuluvat Unescon maailmanperintökohteisiin. Jalkakäytäviä katettiin, jotta kaupunkilaisille ja opiskelijoille saatiin lisää asuintiloja. Samalla kaupungilla liikkujat pääsivät suojaan auringolta ja sateelta. Totesimme itsekin, että oli toden totta mukavampaa kävellä käytävien varjossa kuin kuumassa auringonpaahteessa. Käytävien tyyli vaihtelee aina alkuperäisistä tasakattoisista puurakenteista upeisiin kivisiin holvikaariin.
Kävimme myös katsomassa kaupungin vanhinta katua, joka oli rakennettu antiikin Rooman aikaan. Keskustan tuntumassa ihastelimme myös upeita yliopistokortteleiden rakennuksia. Osa porukastamme kiipesi katsomaan maisemia vähän korkeammaltakin: Kaksi keskiaikaista tornia, 97 m ja 47 m korkeat, ovat Bolognan tunnetuin nähtävyys.
Oppaamme sivisti meitä myös kertomalla, että suomalaisten ravintoloiden vakioannosta ”pasta bolognesea” ei italialaisittain ole olemassa, vaan kyseinen ruokalaji tunnetaan nimellä tagliatelle al ragu. Bologna on kuuluisa myös erilaisista juustoistaan ja lihatuotteistaan, kuten mortadella-makkarasta. Ravintoloissa maistelimme useampaankin otteeseen herkullista lasagnea, joka myös tulee Bolognasta.
Yksiraiteisesta gondolieerin kyytiin
Matkamme aikana pääsimme käyttämään monenlaisia liikkumisvälineitä aina omista jaloista ja kaupunkiliikenteen busseista sähköavusteisiin pyöriin, joilla sisukas testiryhmämme polkaisi kaupungin viereiselle kukkulalle. Kokeilimme myös ilman kuljettajaa kulkevaa yksiraiteista, Marconi Expressia, joka kuljettaa matkustajia Bolognan rautatieaseman ja lentokentän välillä. Yhteys avattiin liikenteelle loppuvuodesta 2020 ja on kärsinyt tiheästi teknisistä ongelmista. Pääsimme kyytiin mennen tullen ilman teknisiä ongelmia ja matka taittui ripeästi seitsemässä minuutissa, mutta totesimme kyydin turhankin hurjaksi ja poukkoilevaksi.
Bolognasta käsin teimme päiväretken junalla Venetsiaan. Kaupunkien välinen junayhteys kulki ajallaan, ja junassa oli viihtyisää ja viileää. Pandemia-ajan kaikuna junassa päivysti virkailija, joka valvoi maskien käyttöä. Venetsiassa vaeltelimme pikkuisia kujia pitkin ja saimme kokea myös vesiliikkumisen helmen, kun pääsimme pienelle gondoliajelulle ihastelemaan kaupunkia ja kaupungin kanavia.
Linea selvitti Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän maantieverkon palvelutason parantamistarpeita
Selvityksessä tarkasteltiin Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueen merkittävän maantieverkon henkilöliikenteelle ja kuljetuksille tarjoamaa palvelutasoa. Tavoitteena oli tarjota tietoa siitä, miten merkittävää tieverkkoa tulisi kehittää ja ylläpitää, jotta sille asetetut palvelutasotavoitteet täyttyisivät.
Työn lopputuloksena laadittiin raportti sekä ELY-keskuksen omassa toiminnassa hyödynnettävä tietokanta, joka sisältää kaikkien palvelutasotarkastelujen tulokset tiejaksoittain koko tarkasteltavalta tieverkolta.
Selvityksen kohteena olivat maantieverkon merkittävimmät osat eli päätiet ja merkittävät seututiet. Tarkastelu tehtiin tiejaksoittain kuvaamalla eri palvelutasotekijöitä soveltuvien, saatavissa olevien palvelutasomittareiden avulla. Eri palvelutasotekijöille asetettiin palvelutasotarpeisiin ja -odotuksiin perustuvat, tieluokasta ja toimintaympäristöstä riippuvat tavoitetasot. Palvelutasopuutteet tunnistettiin vertaamalla nykyistä palvelutasoa asetettuihin palvelutasotavoitteisiin. Selvityksen tulokset kuvaavat yleispiirteisesti tiejaksojen palvelutason parantamistarpeita.
Selvityksessä tuotetut aineistot palvelevat ELY-keskuksen toimintaa tieverkon kehittämisessä ja ylläpidossa. Samalla raportti antaa sidosryhmille yleiskuvan keskeisen tieverkon tarjoamasta palvelutasosta ja sen puutteista.
Julkaisun pysyvä osoite:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-398-067-9
Linean väki toivottaa aurinkoista kesää!
Viime kesän kynnyksellä toivoimme varovaisesti, että syksy toisi tullessaan lievennyksiä pandemiarajoituksiin ja saisimme jo tavata toisiamme myös paikan päällä. Tuo tiukkojen rajoitusten vaihe tuntuu nyt kaukaiselta, ja hybridityö on muuttunut mukavasti arkipäiväksi: Etäpalavereissa on edelleen kätevää jutella ja sopia asioista kunkin osallistujan sijainnista riippumatta, ja toisaalta saamme jo kokoontua myös kasvokkain aivan kuin ”ennen vanhaan”.
Syksy tuo kenties tullessaan taas uusia mielenkiintoisia projekteja, joita luotsataan eteenpäin sopivasti etänä ja livenä. Sitä ennen Linean väki viettää heinäkuun ajan kesälomaa ja palaa töiden ääreen elokuussa. Toivotamme leppoisaa kesää kaikille!
Linea mukana edistämässä kestävää työmatkaliikkumista
Yhä useampi yritys ja organisaatio on kiinnostunut henkilöstönsä työmatkaliikkumisesta ja etsii keinoja, joilla kannustaa työntekijöitään kulkemaan työmatkojaan entistä kestävämmin. Linean yhteistyökumppani kestävien työmatkaliikkumisen projekteissa on Mobinet Oy.
Kestävän liikkumisen edistämisen tavoitteena on lisätä kestävien kulkutapojen suosiota ja samalla lisätä työntekijöiden hyvinvointia. Kestävään liikkumiseen kannustaminen voi myös tuoda työnantajalle kustannussäästöjä, kun pysäköintipaikkojen tarve vähenee. Sitoutuessaan kestävän liikkumisen edistämiseen organisaatio viestii samalla olevansa vastuullinen ja toteuttavansa ympäristöystävällisiä arvoja jokapäiväisessä toiminnassaan.
Kestävän työmatkaliikkumisen projekteissa voidaan esimerkiksi kartoittaa henkilöstökyselyn avulla, kuinka hyvin työpaikan senhetkiset käytännöt tukevat kestävää liikkumista. Henkilöstön ja esihenkilöiden työpajoissa voidaan pohtia kestävän työmatkaliikkumisen edistämisen tapoja, jotka kootaan toteuttamissuunnitelmaksi. Tavoitteena on, että työntekijät voivat tehdä niin kodin ja työpaikan väliset matkat kuin työasiamatkat mahdollisimman turvallisesti ja terveyttä edistäen.
Dronekuvaus tuo uudenlaista tarkkuutta liikenteen analysointiin
Liikenteen analysointi on tarpeen, kun kerätään taustatietoja esimerkiksi liikennesuunnittelua ja liikenneturvallisuuden parantamista varten. Linea otti käyttöön uuden liikenneanalyysityökalun, jonka avulla voidaan analysoida tarkasti liikennevirtoja ja yksittäisiä ajoneuvoja sekä luoda informatiivisia visualisointeja. Analyysityökalu perustuu dronella kuvattuun videoon.
Uuden työkalun hyödyt todettiin käytännössä, kun Linea kuvasi ja analysoi useita liittymäkohteita Uudenmaan ELY-keskuksen tilauksesta viime syksynä. ”Analyysien pohjalta liittymistä saatiin tarkkaa tietoa muun muassa huipputunnin liikennemääristä ajosuunnittain ja kulkutavoittain,” projektipäällikkö Aleksi Krankka kertoo. Tietoa kerättiin myös ruuhkautumisesta, nopeuksista ja mahdollisista ongelmista. ELY-keskus hyödyntää saatuja liikennetietoja erilaisissa suunnitelmissaan.
Työkalua voidaan hyödyntää myös esimerkiksi koulujen ja päiväkotien saattoliikenteen liikenneturvallisuustarkasteluissa. Lisäksi vaikkapa pysäköintialueiden ongelmakohteiden arviointi on työkalun avulla entistä tarkempaa.
Lisätietoja:
aleksi.krankka(at)linea.fi
Latausstrategialla ja sähkön tuotantotavalla iso merkitys, kun pohditaan tavaraliikenteen sähköistämistä
Ovatko sähkökuorma-autot realistinen vaihtoehto dieselkuormureille kaupunkien tavaraliikenteessä? Linean Saara Valtonen selvitti diplomityössään kaupunkien tavaraliikenteen sähköistämistä kustannusten, akkukapasiteetin ja päästöjen näkökulmasta.
Saara valmistui maankäytön suunnittelun ja liikennetekniikan diplomi-insinööriksi Aalto-yliopistosta rakennetun ympäristön laitokselta vuoden 2021 lopussa. Valmistumisen myötä Saara siirtyi kokopäiväiseksi linealaiseksi.
Diplomityössään Saara tutki kaupunkien tavaraliikenteen sähköistämisen kustannuksia ja sitä, millainen hiilidioksidipäästöjen vähennyspotentiaali sähkökuorma-autoilla olisi verrattuna polttomoottoriajoneuvoihin. Kaupunkien rahtiliikenne on välttämätöntä, mutta aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä ja meluhaittoja, mihin sähköistäminen voisi tuoda helpotusta. Saara arvioi sähkökuorma-autojen kustannuksia, energiankulutusta ja päästöjä kaupunkien tavaraliikenteessä, sekä vertasi niitä vastaavien dieselkuorma-autojen kustannuksiin, energiankulutukseen ja päästöihin.
Akkujen kallis hinta korostuu tavaraliikenteessä
”Sähköajoneuvojen akut ovat toistaiseksi kalliita, mikä nostaa sähköajoneuvon ostohintaa suhteessa polttomoottoriajoneuvoihin. Kustannusero korostuu tavaraliikenteessä suhteessa henkilöautoiluun, koska raskaampi ajoneuvo kuluttaa enemmän energiaa ja tarvitsee isomman akun,” Saara sanoo.
”Analysoin 40 toteutunutta jakeluliikenteen matkaa ja mallinsin energiankulutuksen sähkökuorma-autolle sekä dieselkuorma-autolle. Energiankulutuksen perusteella määritin tarvittavan akkukapasiteetin kolmelle eri latausskenaariolle”, Saara kertoo. ”Näin pystyin arvioimaan latausstrategian vaikutusta sähkökuorma-auton omistamisen kokonaiskustannukseen.”
Lataustavalla on väliä
Omistamisen kokonaiskustannusanalyysi paljasti, että sähkökuorma-autojen kustannukset ovat edelleen dieselkuorma-autoja korkeammat. Sillä, miten sähkökuorma-autoa lataa, on kuitenkin suuri merkitys kokonaiskustannuksen kannalta. Pelkkä yön aikana lataaminen vaatii suuren ja painavan akun, jotta lataus riittää koko päiväksi. Ylimääräisen lataustauon pitäminen puolestaan auttaa pienentämään akun kokoa, mutta lisää kustannuksia tauon aikana menetetyn ajan vuoksi. Lataaminen kuorman purkamisen, lastaamisen ja taukojen aikana osoittautui tehokkaimmaksi latausstrategiaksi omistamisen kokonaiskustannusten näkökulmasta.
Käytönaikaisten latausten avulla akkukapasiteettia voidaan pienentää, mikä laskee sähkökuorma-autojen hintaa. Käytönaikainen lataus voi vähentää myös sähköajoneuvoihin liittyvää toimintasädekammoa (range anxiety). Toisaalta sitä varten tulisi kehittää kattava pikalatausverkosto, mikä ei ole aivan ilmaista. Akkujen kehittyessä yön yli lataus on luultavimmin tulevaisuudessa järkevin latausstrategia. Pikalatausasemia voitaisiin kuitenkin sijoittaa kaupunkien tavaraliikenteen kannalta strategisiin sijainteihin. Optimaalisella sijoittelulla voitaisiin vähentää latausverkon kehittämisestä aiheutuvia kustannuksia. Kustannuslaskelman valossa on kuitenkin selvää, että akkukapasiteetti kannattaa optimoida maksimoinnin sijaan huomioiden kaupunkien tavaraliikenteen moninaiset toiminnot.
Päästöjen vähennyspotentiaali riippuu sähkön tuotantotavasta
Saara laski myös sähkökuorma-auton käytönaikaiset hiilidioksidipäästöt ja vertasi niitä dieselkuorma-auton päästöihin. Rahtiliikenteen sähköistämisen hiilidioksidipäästöjen vähennyspotentiaali on arviolta 84–88 prosenttia, kun laskelma pohjautuu Suomen sähköntuotannon keskimääräisen päästökertoimeen. ”Sähkön tuotantotavalla on merkittävä vaikutus sähköajoneuvojen päästöihin”, Saara toteaa. ”Sähköistämisen hiilidioksidipäästöjen vähennyspotentiaali laskee 58–67 prosenttiin, jos perusteena käytetään EU:n sähköntuotannon keskimääräistä päästökerrointa.”
Lisätietoja:
saara.valtonen(at)linea.fi
Linea tukee sodan uhrien auttamistyötä Ukrainassa
Venäjän hyökkäys Ukrainaan koskettaa meitä kaikkia. Linea haluaa olla mukana auttamassa ja tukemassa Ukrainan sodan uhreja Suomen Punaisen ristin katastrofirahastoon suunnatun lahjoituksen myötä.
Linea mukana laatimassa CEF Liikenne 2021 -hakemuksia
CEF Verkkojen Eurooppa (Connecting Europe Facility) on Euroopan komission rahoitusväline hankkeille, joilla kehitetään Euroopan unionin energia-, liikenne- ja digitaalisia yhteyksiä. CEF2 rahoituskauden 2021–2027 budjetti on 30 miljardia euroa, josta liikennealan osuus on 23 miljardia euroa.
Viimeisin CEF Liikenne 2021 -haku oli käynnissä 16.9.2021-19.1.2022. Haun budjetti on 7 miljardia euroa ja haussa rahoitetaan projekteja, jotka tähtäävät Euroopan liikenneinfrastruktuurin rakentamiseen, päivittämiseen ja parantamiseen.
Linean asiantuntijat olivat mukana työstämässä kahta hakemusta CEF Liikenne 2021 -hakuun yhdessä Waystep Consulting Oy:n kanssa. Molemmat hakemukset koskivat suomalaisia ratahankkeita. Lue lisää CEF Liikenne 2021 -hausta Traficomin sivulta.
Linea laati Väylävirastolle ja ELY-keskuksille oppaan suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointiin
Suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointia säätelee laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) ja sitä täydentävä asetus (347/2005). Väylävirastossa ja ELY-keskuksissa laadittavat suunnitelmat eivät kuulu lakisääteisen ympäristöarvioinnin piiriin, mutta lakiin sisältyy kuitenkin niin sanottu yleinen arviointivelvollisuus. Yleinen arviointivelvollisuus tarkoittaa, että viranomaisen tulee arvioida kaikkien suunnitelmien ja ohjelmien vaikutukset riittävällä tavalla.
Linean laatima opas suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointiin kertoo yleisesti vaikutusten arvioinnista ja oppaan soveltamisesta erilaisissa suunnittelutilanteissa. Opas käsittelee myös arviointiprosessin suunnittelua ja kytkentää itse ohjelman laatimiseen. Lisäksi oppaassa kerrotaan arviointiin vaikuttavista tekijöistä ja siitä, miten vaikutuksia arvioidaan käytännössä.
Opas tarjoaa lähestymistapoja erilaisiin tilanteisiin
Arvioinnin haasteena ovat väylänpidon suunnitelmien ja ohjelmien monenkirjavuus sekä toisistaan eroavat suunnittelutilanteet. Sen vuoksi kyseessä ei ole toimintaa täsmällisesti määrittävä ohje, vaan opas pyrkii antamaan kuvan siitä, miten vaikutusten arviointi on toteutettavissa erilaisissa suunnittelutilanteissa. Opas tarjoaa myös mahdollisuuden tapauskohtaiseen harkintaan. Oleellista vaikutusten arvioinnissa on se, että kaikki merkittävät vaikutukset tulevat arvioiduksi lain edellyttämällä tavalla ”riittävästi”.
Erilaisten suunnittelutilanteiden ja luonteeltaan toisistaan poikkeavien suunnitelmien ja ohjelmien vuoksi oppaassa ei käsitellä erilaisia arviointimenetelmiä yksityiskohtaisesti. Sen sijaan oppaassa pyritään antamaan kuva mahdollisista lähestymistavoista ja opastamaan arviointimenetelmiä tarkemmin käsittelevän kirjallisuuden äärelle.
Opasta voidaan soveltaa myös muussa toiminnassa kuin valtion väylähankkeiden suunnittelussa. Vaikka arvioitavat merkittävät vaikutukset ja arvioinnin lähestymistavat ja menetelmät vaihtelevatkin tapauskohtaisesti, arviointiprosesseilla ja arvioinnin kytkeytymisellä suunnitteluprosesseihin on huomattavassa määrin yhteisiä piirteitä.
Pääset tutustumaan oppaaseen tästä linkistä.
Rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2022!
Kiitämme yhteistyöstä kuluvana vuonna ja toivotamme rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2022.
Tuemme tänä vuonna joululahjoituksella Mieli ry:n työtä lasten ja nuorten mielenterveyden hyväksi.
Laadukkaat solmupysäkit ovat edellytys sujuvalle joukkoliikenteelle
Solmupysäkit ovat vilkkaasti käytettyjä joukkoliikenteen pysäkkejä, joilla on keskeinen sijainti liikennejärjestelmän tärkeissä solmukohdissa. Kehittämällä korkeatasoisia solmupysäkkejä ja -paikkoja helpotetaan eri liikennemuotojen ja liikenteen palveluiden sujuvaa yhdistelyä liikkumistarpeiden hoitamiseksi.
Solmupysäkkien kehittämisellä pyritään kasvattamaan joukkoliikenteen käyttöä ja siten vähentämään yksityisautoilusta johtuvia haittoja, joihin pelkkä fossiilisten polttoaineiden korvaaminen vähäpäästöisemmillä käyttövoimilla ei riitä. Joukkoliikenne turvaa eri väestöryhmien liikkumismahdollisuuksia ja mahdollistaa monelle myös liikkumisen ilman omaa autoa. Tällä tavoin joukkoliikenne myös parantaa alueiden saavutettavuutta. Osa solmupysäkeistä voi liittyä keskeisesti myös kansainvälisiin matkaketjuihin.
Luokittelussa laaja näkemys on tarpeen
Luokittelu solmupysäkiksi ei aina ole yksiselitteistä. Pysäkin luokittelussa on oleellista tunnistaa, millaisten pysäkkien tulisi erota toisistaan palveluvarustukseltaan. Luokittelun lähtökohdan muodostavat tällöin matkustajien tarpeet erilaisissa pysäkkien käyttötilanteissa.
Luokittelussa on hyvä kysyä näkemyksiä ainakin alueen kunnilta ja niiden eri hallinnonaloilta, liikennöitsijöiltä ja joukkoliikenteestä vastaavalta toimivaltaiselta viranomaiselta. Solmukohteita ja niiden kehittämistarpeita on voitu jo tunnistaa aiemmin eri yhteyksissä, kuten liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelmassa, aluevaraussuunnitelmissa tai esimerkiksi liikenneturvallisuussuunnitelmissa.
Infrakeinoja markkinaehtoisen joukkoliikenteen edistämiseksi
Markkinaehtoinen bussiliikenne on keskittynyt varsinkin suurimpien kaupunkien välisiin nopeisiin yhteyksiin, jolloin osa matkan varrella sijaitsevista isoistakin keskustoista saatetaan jättää kiertämättä ja keskittyä vain optimaalisiin pysähdyksiin, jotka eivät pidennä liikaa matka-aikaa. Tämä lisää tienpitäjän tarvetta kohdistaa pysäkkien palvelutasoa parantavia toimenpiteitä oikein tunnistettuihin ja valittuihin solmupisteisiin.
Kunnat ja ELY-keskukset sekä muut tahot voivat solmupysäkkeihin liittyvillä toimillaan parantaa markkinaehtoisen liikenteen toimintaedellytyksiä ja vähentää näin julkisen sektorin tarvetta rahoittaa liikennepalveluja. Varsinkin isoilla kaupunkiseuduilla on tärkeää huomioida sisääntuloväylillä ja niiden keskeisillä solmupysäkeillä viranomaisen tilaaman paikallis- tai seutuliikenteen tarpeiden lisäksi myös pitkämatkaisen markkinaehtoisen liikenteen määrä, rooli ja tarpeet. Tarvitaan avointa ja riittävän aikaista vuoropuhelua viranomaisten ja alan toimijoiden kesken edistämään liikennepalveluiden toteutumista myös markkinaehtoisesti.
Linea toteuttaa pysäkkiselvityksiä esimerkiksi ELY-keskuksille. Niissä voidaan maantiepysäkkien lisäksi tarkastella tarvittaessa myös katuverkon ja henkilöjunaliikenteen tärkeimpiä solmupaikkoja.
Linea toteutti Väyläviraston valtakunnallisen solmupysäkkiselvityksen
Linea toteutti vuonna 2021 Väylävirastolle valtakunnallisen tarkastelun solmupysäkeistä osana valtion tieverkkoa. Työn avulla hahmotettiin solmupysäkkien kokonaismäärää sekä pyrittiin tunnistamaan, minkälaisia tarpeita solmupysäkkeihin kohdistuu vuoden 2021 tietojen perusteella.
Selvitys tarjoaa tietoa Väyläviraston toiminnan suunnitteluun ja rahoitustarpeiden arviointiin.
Työssä saatiin ELY-keskuksista tiedot yhteensä 457 solmupysäkistä. Työssä tarkasteltiin maantieverkon pysäkkejä joukkoliikenteen järjestäjästä riippumatta. 62 prosenttiin (282 kpl) solmupysäkeistä liittyi ELY-keskuksissa tunnistettuja toimenpidetarpeita.
Väylävirastossa pidettiin myös tärkeänä saada tämän työn yhteydessä ELY-keskuksilta alueellisia näkemyksiä eri solmupysäkkien kehittämishankkeiden keskinäisestä tärkeysjärjestyksestä sekä vaikuttavuudesta. Tätä varten ELY-keskuksia pyydettiin ottamaan yhtenä tekijänä huomioon vuosien 2021–2032 valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päätavoitteet sekä niitä tarkentavat strategiset linjaukset.
Väylävirasto on julkaissut työn loppuraportin ja se on ladattavissa tästä linkistä.
Lisätietoja Linean palveluista pysäkkeihin liittyen sekä Väyläviraston solmupysäkkiselvityksestä antaa projektipäällikkö Atte Mantila, atte.mantila@linea.fi, p. 0400 858 170.