Uudenmaan ELY-keskuksen tieverkon palvelutasoselvitys

(Päivitetty 13.6.2017)

Palvelutasoselvityksessä kehitettiin menetelmä ja määritettiin Uudenmaan ELY-keskuksen maantieverkon henkilöliikenteelle ja kuljetuksille tarjoama palvelutaso, palvelutasotavoitteet ja -puutteet. Tulokset kertovat yleispiirteisesti palvelutason parantamistarpeista.

Tarkastelun kohteena oli Uudenmaan ELY-keskuksen alueen maantieverkon keskeinen osa: päätiet ja merkittävät seututiet. Tiejaksoittain kuvattiin eri palvelutasotekijöitä indikaattoreiden avulla nykytilanteessa ja osin vuoden 2025 ennustetilanteessa. Eri palvelutasotekijöille asetettiin palvelutasotarpeisiin ja -odotuksiin perustuvat, tieluokasta ja väyläympäristöstä riippuvat tavoitetasot. Palvelutasopuutteet tuotettiin vertaamalla nykyistä ja ennustetilanteen palvelutasoa asetettuihin palvelutasotavoitteisiin.

Käyttäjälähtöistä palvelutasoajatteluun perustuvaa suunnittelua on viime vuosina kehitetty useissa liikennejärjestelmä- ja yhteysvälisuunnitelmissa. Tässä työssä hyödynnettiin niin valtakunnallisissa tutkimushankkeissa kuin alueellisissa selvityksissä kehitettyjä menetelmiä ja saavutettuja tuloksia. Uudenmaan ELY-keskuksen tieverkolle asetetut tavoitteet ovat linjassa samaan aikaan Liikennevirastossa valmisteilla olleen keskeisen päätieverkon toimintalinjatyön kanssa.

Palvelutasotavoitteiden täyttymistä arvioitin palvelutasotekijöittäin. Liikenneturvallisuudessa tavoitteen saavuttaminen on kaikista palvelutasotekijöistä haasteellisinta, 71 prosenttia tiepituudesta jää alle tavoitteen. Palvelutasotekijöitä, joiden kohdalla nykytilanteessa 10–20 prosenttia tiepituudesta alittaa tavoitetason ovat matka-aika, kuljetusten kustannustehokkuus sekä mukavuus/helppous/hallinta. Matka-ajan ennakoitavuus jää nykytilanteessa alle tavoitetason 8 prosentilla tiepituudesta, mutta alitus kasvaa 17 prosenttiin vuoden 2025 tilanteessa liikennemäärien kasvaessa.

Suurimmalla osalla Uudenmaan ELY-keskuksen maantieverkon tieosista vähintään yhden palvelutasotekijän tavoite jää saavuttamatta. Moniongelmaiseksi määriteltiin ne tieosat, joilla palvelutasotavoite alittuu vähintään kolmen eri palvelutasotekijän osalta. Moniongelmaisten osuus on melko tasainen eri tieluokilla, toimintaympäristöistä kaupunkijaksot ovat ongelmallisimpia.

Palvelutasoselvitykseen voi tutustua Uudenmaan Ely-keskuksen sivuilla.

Yhteenveto_kuljetukset_700px

Outi Vartiainen aloitti työt vuoden alusta Lineassa

Outi Vartiainen

Tammikuun alussa joukkomme täydentyi viestintäosaamisella, kun Outi Vartiainen aloitti työt Lineassa viestintäasiantuntijana. ”Erikoisalaani on liikenteen tutkimuksen ja kehittämisen viestintä, jonka parissa olen tehnyt töitä useamman vuoden ajan”, Outi kertoo.

Outi aloitti liikennealan viestinnän työt vuonna 2012 Liikennevirastossa t&k-lehti Liikenteen suunnan toimitussihteerinä, ja siirtyi sitten vastaamaan tutkimusverkosto Fintripin viestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta viestintäkonsulttina.

Lineassa Outi hoitaa Trafin tutkimusviestinnän koordinointia ja jatkaa Fintripin viestintätehtäviä. Liikennealassa Outia kiehtovat koko yhteiskuntaa koskettavat ilmiöt ja alan monipuolisuus.

Viestijänä sujuvuus ja selkeys ovat Outin johtotähtiä. ”Liikenteen tutkimus on erikoisala, josta saa aikaan vaikka kuinka kiemuraista tekstiä niin halutessaan. Monimutkaisistakin aiheista voi kuitenkin viestiä helppotajuisesti ja selkeästi”, Outi toteaa.

Vapaa-aikansa Outi viettää perheen ja ystävien parissa sekä pilatestunneilla.

Tervetuloa Outi!

Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2017!

joulukortti16_1

Digitaalisten palvelujen käytettävyys haasteena myös liikennesektorilla

Liikennesektorilla eletään suurten muutosten aikaa, kun digitalisaatio ulottuu myös liikkumispalveluihin. Digitalisaatio tarjoaa uusia käyttäjälähtöisiä mahdollisuuksia uusien ja nykyisten liikennepalvelujen kehittämiseen. Samalla se kuitenkin luo myös uusia haasteita, joista yksi on palvelujen käytettävyys kaikille väestöryhmille. Liikennesektorilla ja laajemminkin rakennetun ympäristön kehittämisessä on jo vuosia tehty pitkäjänteistä työtä esteettömyyden edistämiseksi ja Design for all -ajattelun vahvistamiseksi. Myös uusia ja uudenlaisia digitaalisia liikenteen palveluja kehitettäessä on tärkeää, että ne ovat kaikkien väestöryhmien käytettävissä.

Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee parhaillaan toimenpideohjelmaa liikenteen ja viestinnän digitaalisten palveluiden esteettömyydestä. Linea oli yhdessä Avaava Oy:n, Allikko Oy:n ja Haglund Networks Oy:n kanssa laatimassa ohjelmaa palvelevaa taustaselvitystä liikenteen digitaalisten palveluiden esteettömyydestä. Selvitys lähestyi liikenteen digitaalisten palvelujen esteettömyyttä erityisesti MaaS-palvelukonseptin näkökulmasta, mutta sen toimenpide-ehdotukset koskevat suurelta osin myös perinteisiä liikennepalvelujen järjestämistapoja, joissa palvelun tuottaja tai järjestäjä itse myy matkan asiakkaalle.

Liikennepalvelujen asiakasliittymät ovat enenevässä määrin digitaalisessa muodossa. Uhkana on, että kuluttajat, joiden iästä, näkö- tai kuulovammasta, vieraasta kielestä tai muusta vastaavasta syystä on vaikea käyttää mobiililaitteita, syrjäytyvät. Sen ehkäisemiseksi on tärkeää, että digitaalinen esteettömyys otetaan huomioon sähköisten liikennepalvelujen suunnittelussa heti alusta alkaen. Tällöin varmistetaan, että mahdollisimman moni voi niitä käyttää. Esteettömien sovellusten lisäkustannukset ovat hyvin vähäisiä, ennemminkin on kysymys asian tiedostamisesta ja osaamisesta. Esteettömien digisovellusten lisäksi tarvitaan lisäpalveluja – esimerkiksi puhelinpalvelua tai vaihtoehtoisia myyntikanavia – niille, jotka eivät syystä tai toisesta digitaalisia palveluja pysty käyttämään. Sitä, kenen vastuulle lisäpalvelun tuottaminen kuuluu ja miten niitä voidaan järjestää, on tarpeen arvioida syvällisemmin.

Toinen erityisesti MaaS-palveluihin liittyvä haaste on sen varmistaminen, että asiakkaille suunnatut liikennepalvelujen ja -infran esteettömyyttä kuvaavat tiedot ovat myös MaaS-palvelujen tuottajien käytettävissä muiden matkaa koskevien tietojen tavoin. Keskeistä on varmistaa se, että liikennepalvelujen avoin data-arkkitehtuuri sisältää myös tarpeelliset esteettömyystiedot. Toiseen suuntaan haasteena on asiakkaan erityistarpeita koskevan tiedon välittäminen asiakkaan tilaamasta MaaS-palvelusta liikennepalvelun tuottajalle.

Esteettömyys MaaS-palveluissa

Haasteiden ohella MaaS-palveluiden kehittyminen myös luo uusia mahdollisuuksia esimerkiksi räätälöityjen esteettömyyslisäpalvelujen tarjoamiseen, erityisryhmille suunnattujen liikkumispalvelujen kehittymiseen, käyttäjien itsensä tuottamien esteettömyystietojen hyödyntämiseen sekä koko matkaketjun esteettömyyden hallintaan. Hyvä käytettävyys kaikille myös mahdollistaa ja on edellytys MaaS-palveluiden hyödyntämiselle yhteiskunnan järjestämien kuljetusten tehostamisessa.

Uudenmaan ELY-keskuksen kevyen liikenteen tarveselvitys 2016

Linea on ollut tiiviisti mukana Uudenmaan ELY-keskuksen kevyen liikenteen väylien ja alikulkujen esisuunnittelussa ja priorisoinnissa jo yli 10 vuotta. Edelleen käytössä olevan priorisointimenetelmän periaatteet kehitettiin vuonna 2003 ja tänä vuonna menetelmää hienosäädettiin uudemman kerran.

Hankekori päivitettiin nyt, koska viime vuosina tarpeet ja rahoitus eivät ole kohdanneet ja tämän takia tulee pyrkiä entistä parempaan hankkeiden priorisointiin. Nyt laaditussa päivityksessä mm. priorisointimenetelmään lisättiin uusia tekijöitä ja hankkeita poistettiin liikennemäärärajaan perustuen. Priorisointimenetelmä perustuu nykyisin neljään päätekijään: turvallisuuteen, käyttäjämäärään, koulumatkoihin ja erityisperusteisiin.

Vuoden 2016 tilanteessa hankekorissa on yhteensä noin 350 hanketta, joista 66 % sijaitsee Uudellamaalla, 20 % Kanta-Hämeessä ja 14 % Päijät-Hämeessä. Tärkeimmät 30 hanketta on nostettu A-luokkaan ja ELY-keskus edistää näitä hankkeita rahoitustasonsa mahdollistamissa rajoissa. Merkittäviksi hankkeiksi on nostettu myös 11 hanketta, jotka sijaitsevat kuntien asemakaavoitetuilla alueilla (K1-luokka). ELY-keskuksen rahoitusosuus A- ja K1-hankkeiden toteutuksessa on 0–50 % hankkeen kustannuksista.

Ohessa Uudenmaan ELY-keskuksen A- ja K1-luokan hankkeet kartalla.

a_k1_tls_pieni

Annu siirtyi Trafiin

Yksi Linean perustajista, Annu Korhonen, siirtyi syyskuussa 2016 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafiin johtavaksi asiantuntijaksi. Annun uudet tehtävät liittyvät tieliikenteen turvallisuuteen ja erityisesti liikenneturvallisuustoiminnan valtionapumenettelyyn. Liikennevakuutusmaksun osana oleva liikenneturvallisuusmaksu kun ohjataan jatkossa valtion talousarvioon, josta se myönnetään valtionavustuksina tieliikenteen turvallisuutta edistävään toimintaan. Tätä uutta valtionapuprosessia Annu alkaa suunnitella ja koordinoida. Lakisääteiset liikenneturvallisuustoimijat, kuten Liikenneturva, kuuluvat uuden valtionavustuksen piiriin, mutta muutoksen myötä syntyy uusi rahoitusinstrumentti myös alueellisen liikenneturvallisuustyön hankkeisiin ja tutkimuksiin.

– Onhan se jännittävää, kun pitkä konsulttiura vaihtuu virkamiestöihin, pohtii Annu. Trafi on Annulle tuttu talo, hän on jo monen vuoden ajan tehnyt konsulttina TK-toiminnan koordinointiin liittyviä tehtäviä. – Työhuonetta Lineassa siivotessa tuli eteen monenlaisia projekteja ja töitä, joiden myötä kertynyt yhteistyöverkosto on ilahduttavan laaja ja monipuolinen, toteaa Annu. Yhteistyö monien tuttujen kanssa varmasti jatkuu, etenkin tieliikenteen turvallisuuden teemoissa. Tästä lähtien Annun tavoittaa sähköpostista annu.korhonen@trafi.fi.

Linea toivottaa Annulle hyvää jatkoa ja onnea uusiin haasteisiin.

Kuulapeli veti Annunkin vakavaksi kesäpiknikillä 2015.

Excursio Jätkäsaareen ja Kalasatamaan

Linean tämänvuotisen kesäretken kohteina olivat Helsingin kantakaupungin uudet kaupunginosat Jätkäsaari ja Kalasatama. Samalla tutustuimme viime syksyn Hollanninmatkan teemaa jatkaen kaupungin ajankohtaisiin pyöräilyhankkeisiin.

Iltapäivän aluksi suuntasimme Jätkäsaareen, johon tutustuimme Jätkäsaari-projektin päällikön Matti Kaijansinkon johdolla. Entiselle satama-alueelle ja täyttömaalle rakentuva Jätkäsaari sijaitsee vain kivenheiton päässä Linean toimistolta, mutta alueen ja rakennushankkeen valtava koko ja rakentamisen hektisyys hahmottui meille vasta tutustumiskäynnin myötä. Nostureita ja työmaita on kaikkialla. Alueen länsiosaa hallitsevat laajat rakentamista odottavat täyttöalueet painopenkereineen. Käärmeen lailla kiemurteleva keskuspuisto erottaa itäosan pitkälti jo valmiit korttelit asukkaineen nyt rakenteilla olevasta keskiosasta. Ja kaiken tämän keskellä maailman toiseksi vilkkain matkustajasatama terminaalityömaineen.

Jätkäsaaren iso haaste on yhdistää 20 000 asukkaan ja 6 000 työpaikan arki sataman liikenteeseen. Länsisataman kautta kulkee parhaimmillaan 17 000 matkustajaa päivässä ja rekkaliikenne on vilkasta. Vaikka laivat tuottavat liikennettä, melua ja päästöjä, symbioosin uskotaan toimivan hyvin. Autoliikenne ruuhkautuu ajoittain, mutta muutaman, maksimissaan 10, minuutin viiveitä Kaijansinkko ei pidä isoina. Satamaliikenteessä on muutenkin varauduttava pieniin viiveisiin ja asukkaista suurin osa kulkee muilla tavoin. Jätkäsaari on kävely- ja pyöräilymatkan päässä keskustasta ja joukkoliikenteen runkona toimivat raitiovaunulinjat.

Jätkäsaaressa on pyritty viereistä Ruoholahtea kaupunkimaisempaan rakentamiseen. Alueen tuulisuus on otettu suunnittelussa huomioon mm. tuulitunnelitesteillä. Tuulensuojaa tarjoavia ratkaisuja ovat umpikorttelit sekä porrastetut katulinjat, joiden seurauksena kadunkulmiin syntyy hauskoja aukioita. Muita esittelykierroksesta erityisesti mieleen jääneitä asioita olivat jätteiden putkikeräysjärjestelmä, Jätkäsaaren maamerkiksi kohoava tornihotelli, Bunkkerin saneeraaminen asunnoiksi ja koulujakin palvelevaksi liikuntakeskukseksi sekä eläköityvien rokkareiden taiteilijakoti!

Jätkäsaaresta jatkoimme matkaa kohti Kalasatamaa. Suurin osa linealaisista oli matkalla omalla pyörällään, mutta rohkeimmat nappasivat alleen Helsingin upouudet kaupunkipyörät. Etukäteen hankitun käyttöoikeuden jälkeen pyörä oli helppo ottaa käyttöön ja ajo-ominaisuudetkin todettiin hyviksi. Tosin vaihteiden välitykset on valittu sellaisiksi, että ihan huippuvauhtiin pyörällä ei yllä, mutta vilkkaassa kaupunkiliikenteessä se onkin parempi ja turvallisempi ratkaisu.

Aluksi poljimme valmista Baanaa pitkin rautatieasemalle ja noteerasimme Kampin kohdalla kokeilukäytössä olevat uudenlaiset pyöräilyopasteet. Asemalta jatkoimme Kalasataman suuntaan pitkin suunniteltua baanareittiä, jonka toteutus vaatii vielä aika paljon rahaa ja rakentamista. Suunnitelmista löytyvät mm. pyörätunneli radan ali ja ratikka/pyöräsilta Hakaniemestä Kalasatamaan. Toivoimme hankkeille nopeaa toteutusta, sen verran vilkkaita, ahtaita ja polveilevia nykyiset väylät ovat.

Kalasatamassa olikin aika istua hetkeksi Ihanaan Kahvilaan katsomaan merimaisemaa ja tutkailemaan Laajasalon tulevan raitiotiesillan linjausta. Samalla ihmeteltiin Kalasataman keskuksen rakennuskompleksia ja alueen liikennesuunnitelmia, joissa kadut, ratikat, pyöräilijät, jalankulkijat ja metroradat risteilevät eri kerroksissa kauppakeskuksen ja tornitalojen alla, välissä ja sisällä.

Matkaa jatkettiin upouuden Isoisänsillan kautta Mustikkamaalle ja edelleen Kulosaaren puistotielle Itäväylän varteen. Itäbaanasuunnitelmien mukaan Kulosaaren puistotiestä rakennetaan Helsingin ensimmäinen pyöräkatu. Linean itäsuunnan työmatkapyöräilyosasto toivotti hankkeen pikaisesti tervetulleeksi, nykyjärjestelyt ovat vilkkaalle pyöräliikenteelle pahasti alimitoitetut ja turvattomat.

Paluumatkalla Kulosaaren sillan ja Kalasatamatyömaan läpi Sörnäisiin tutkimme metroradan varteen kaavaillun Itäbaanan suunnitelmia. Totesimme, että suunnitelmien mukaiset pyörätiejärjestelyt ovat monin paikoin haastavia ja kalliita. Tarpeellisia ne kuitenkin ovat ja lopulta aika pieniä ja vaatimattomia investointeja kaikkien Kalasataman alueen liikenneratkaisujen joukossa. Näiden virallisten loppupäätelmien jälkeen oli aika päättää opintomatka Teurastamon aurinkoiselle terassille.

helsinkiexcu_070616

Elinkeinoelämälle edellytyksiä ja asukkaille sujuvaa arkea

Uudenmaan ELY-keskuksen uuden liikennestrategian otsikointi korostaa tavoitteiden ja linjausten painotuksia. Liikennestrategia toimii perustana ELY-keskuksen liikennesektorin kehittämisessä seuraavan kymmenen vuoden aikajänteellä.

Edellisen, vuonna 2010 laaditun pitkän aikavälin strategian jälkeen valtakunnalliset liikennepoliittiset painotukset ovat nostaneet vahvasti esiin käyttäjien tarpeista ja yhteiskunnan odotuksista lähtevää palvelutasolähtöistä suunnittelua. Liikenne nähdään kokonaisvaltaisena palveluna. Digitalisaatio muuttaa liikennejärjestelmää ja samalla sekä asettaa ELY-keskuksen toiminnalle uusia vaatimuksia että tuo siihen mahdollisuuksia.

Liikennestrategiaan on kiteytetty keskeisimmät Uudenmaan-ELY-keskuksen toimintaa ohjaavat linjaukset ja ne kohdistuvat kustannustehokkaisiin kuljetusketjuihin sekä kestävään yhdyskuntarakenteeseen ja liikkumisratkaisuihin. Näitä läpileikkaavina teemoina korostetaan niin tienkäyttäjien turvallisuutta kuin digitalisaation luomia uusia mahdollisuuksia.

Strategia laadittiin Linean ja ELY-keskusken asiantuntijoiden yhteistyönä. Valmisteluvaiheessa pidettiin Uudenmaan ELY-keskuksen henkilökunnan laajoja työpajoja.

Liikennestrategia 2025 -raporttiin pääset tutustumaan tästä ja tiedote Uudenmaan ELY-keskuksen uutiskirjeessä on luettavissa täältä

Varsinaiset puitesopimusviikot!

Vuodenvaihde on monissa töissä ja projekteissa usein kiireen aikaa. Meillä liikennealan konsulteilla tähän vuodenvaihteeseen oman lisänsä toi se, että moni ELY-keskus kilpailutti liikennesuunnittelun asiantuntijapalveluitaan. Kyseessä on useamman vuoden puitesopimushankinnat, joissa valittavien puitesopimustoimittajien määrät vaihtelivat alueesta ja teemasta riippuen. Linea Konsultit Oy osallistui näihin tarjouskilpailuihin joko yksin tai yhdessä muiden konsulttien kanssa. Yhteistyökumppaneita olivat muun muassa Trafix Oy, Waystep Oy ja Traficon Oy. Ja hyvin kävi! Menestyimme kilpailuissa niin, että tulevana vuosina toimimme puitesopimuskonsultteina Kaakkois-Suomen, Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon ELY-keskuksille. Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksille meillä puitesopimukset jo olikin.

ELY-keskusten toiminta ja toimintaympäristö onkin ydinosaamistamme. Teemme monenlaisia suunnitelmia ja analyysejä ELY-keskusten tarpeisiin, kehitämme erilaisia tienpidon suunnittelun ja ohjelmoinnin työkaluja. Laadimme liikenneturvallisuuden ja kävelyn ja pyöräilyn suunnitelmia jo nyt laajasti eri puolille Suomea. Innolla odotamme, että uusien puitesopimusten myötä Suomen tuntemuksemme laajenee entisestään – Suomessa kun on niin monia hienoja paikkoja ja niillä omia erityispiirteitä!

Vaikka toimistomme sijaitseekin Helsingin ydinkeskustassa, pidämme kunnia-asiana sitä että näkemyksemme ja ymmärryksemme erilaisten alueiden, kuntien, taajamien ja liikenneympäristöjen ongelmista ja tarpeista on laaja-alainen ja realistinen.

Tästä inspiroituneena kokosimme alla olevaan karttaan kaikki paikkakunnat, joissa joku linealainen kävi työasioissa (kokouksessa tai maastossa) vuoden 2015 aikana.

Linea_kunnat_2015

Lineassa aloitti uusi opiskelija avustavissa töissä

Helmikuun alusta joukkoomme liittyi Janne Olin. Janne opiskelee rakennetun ympäristön pääainetta Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa. Lineassa Janne avustaa liikennesuunnittelun tehtävissä muun muassa liikennejärjestelmäsuunnitteluun, liikenneturvallisuusselvitysten laatimiseen ja tienpidon ohjelmointiin liittyen. Häntä kiinnostaa liikennealalla erityisesti liikenteen- ja maankäytön suunnittelu, mallintaminen ja näihin liittyvät tietotekniset sovellukset. Vapaa-ajalla Jannen harrastuksiin kuuluu muun muassa jalkapallon ja salibandyn pelaaminen. Tervetuloa joukkoomme!

Rauhallista joulua & onnea vuodelle 2016!

JOULUKORTTI115

Alan tapahtumat ja koulutukset ovat tuoneet puhtia syksyyn

Syksy on kulunut jälleen nopeasti työprojekteissa, mutta linealaiset ovat käyneet myös erilaisissa tapahtumissa, seminaareissa ja koulutuksissa.

Elokuussa HSL järjesti liikkumisen ohjauksen suunnittelijoille seminaarin, jonka aiheista herätti mielenkiintoa erityisesti liikkumisen ohjaus asemakaava- ja talohankkeissa sekä väylähankkeen rakentamisen aikana.

Syyskuussa Kestävän kunta- ja kaupunkiliikenteen päivillä aiheena olivat seuranta ja indikaattorit kestävässä kaupunkiliikenteessä. Monipuolisissa esityksissä käsiteltiin eri liikennemuotojen ja erilaisten suunnitelmien seurantojen sisältöjä ja käytettyjä indikaattoreita sekä kevyiden liikkumiskyselyiden ja avoimien paikkatietojen hyödyntämistä seurannassa. Keskustelua käytiin mm. seurannan sisällöstä ja tarkoituksenmukaisesta laajuudesta eri yhteyksissä sekä mittaamisen haasteista: monimutkaisen maailman yksinkertaistamisesta muutamaan indikaattoriin, indikaattoreiden validiteetista ja ymmärrettävyydestä sekä tiedon saatavuudesta. Päivän esitykset ovat ladattavissa täältä.

Lokakuun alussa Motiva järjesti Helsingissä ECOMM- ja Velo-City -jälkiseminaarin, jossa nostettiin esille tämän vuotisten eurooppalaisten liikkumisen ohjauksen ja pyöräilykonferenssien parhaita paloja ja tuoreita aiheita. Kiinnostavia poimintoja liikkumisen ohjauksen aiheista olivat mm. asiakasprofilointi ja tunneperäisiin liikkumismotiiveihin vaikuttaminen, yritysten työntekijäkohtaiset liikkumisbudjetit, käänteinen tienkäyttömaksu sekä yhteiskäyttö- ja automaattiautojen täyttämä tulevaisuus, joka ei ratkaise ruuhkautumisongelmia. Velo-Cityn aiheista erittäin ajankohtaisia myös kotimaisesta näkökulmasta olivat mm. lainsäädännön muutostarpeet ja mahdollisuudet sekä sähköpyörät ja pyöräilyn valtaväylät. Päivän esitykset ovat ladattavissa täältä  ja täältä.

Lokakuussa pidettiin myös tämän vuoden Liikenne ja maankäyttö 2015 -päivät, joille kokoontui parisataa osaajaa kuulemaan monipuolisia luentoja mm. kaupunkisuunnittelusta, liikenneturvallisuudesta, joukkoliikenteestä sekä pyöräilystä. Linealta olivat tilaisuudessa luennoimassa Annu ja Atte. Päivien esitykset löytyvät täältä.

Annu oli Strafican Juha Heltimon kanssa kertomassa tekeillä olevasta kuntien liikenneturvallisuustyön ja liikenneturvallisuussuunnitelmien laatimisen oppaasta. Käsikirja kunnan liikenneturvallisuustyöhön julkaistaan alkuvuodesta 2016 Kuntaliiton julkaisuna.

Atte puolestaan käsitteli omassa esityksessään linja-autopysäkkien roolia osana jokaista bussimatkaa ja koko joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja kilpailukykyä. Esityksen pohjana toimi Liikennevirastolle tehty pysäkkiselvitys, jonka laajempi esittely löytyy tästä linkistä.

Näistä erilaisista tapahtumista saamme päivittäiseen työhömme uutta tietoa alan ajankohtaisista asioista sekä hyviä verkostoitumisen ja yhteisen ideoinnin mahdollisuuksia.